ECIC (lausutaan [ekik]) eli European Christian Internet Conference, Euroopan kristillinen Internet-konferenssi järjestettiin 19. kerran Geneven liepeillä Bosseyn ekumeenisessa instituutissa. Konferenssin teemana oli tänä vuonna Open Internet, Open Church, Open Source eli Avoin Internet, avoin kirkko, avoin lähdekoodi.
Avoin vai suljettu?
Maailmalla käydään paljon keskusteluja tästä tematiikasta: avoin vai suljettu. Konferenssissa aihepiiristä puhuivat kolmen avainpuheenvuoron pitäjät mm. Free Open Software -järjestön edustaja. Järjestö pyrkii lobbaamaan ja vaikuttamaan mm. päätöksentekijöihin vapaiden ohjelmistojen puolesta.
Avoin lähdekoodi tarkoittaa sitä, että ohjelmistot ovat vapaasti käytettävissä, muokattavissa ja levitettävissä. Vastakohtana ovat jonkin yrityksen omistamat ohjelmistot, joiden käyttölisenssi myydään ja lähdekoodi (eli ohjelma) on suojattu ja salainen.
Esimerkkejä avoimista ympäristöistä ovat mm. Suomessa alkunsa saanut Linux-käyttöjärjestelmä ja OpenOffice-toimisto-ohjelmisto. Avoimena ympäristönä sisällön puolesta esimerkkinä voi mainita vaikkapa Wikipedian. Ylipäänsä Wiki tarkoittaa käyttäjien itsensä luomaa sisältökokonaisuutta. Myös Seurakuntien verkkohankkeessa suunniteltuun seurakuntasivustojen luomiseen tarkoitettuun Lukkari-julkaisujärjestelmään ja -ympäristöön on suunnitteilla Wiki-tyyppinen käyttäjien foorumi, jossa käyttäjät voivat jakaa vinkkejä ja kommunikoida Lukkari-asioista. Liferay-julkaisujärjestelmä, jonka päälle Lukkari on rakennettu, on myös avoimen lähdekoodin järjestelmä.
Avoimet ohjelmistot eivät kuitenkaan tarkoita ilmaisuutta. Ne ovat monesti vapaasti käytettävissä, muokattavissa ja levitettävissä, mutta esim. muokkaaminen ja tuki maksavat ja edellyttävät asiantuntemusta. Suljettujen ohjelmistojen puolesta puhuu se, että niiden edelleen kehitys on hallittua ja systemaattista, ja tuki toimii.
Verkkohanke kärjessä
Avainpuhujien lisäksi konferenssissa oli työpajoja, joihin en päässyt, koska pidimme samaan aikaan oman työpajan Lukkarista. Samaten osa varsinaisista osallistujien sessioista (”Tell your story” -esitykset) jäi väliin, koska pidimme itsekin tällaisen esityksen Lukkarista.
Tärkeintä konferenssin antia minulle olivat kuitenkin lukemattomat keskustelut eri ihmisten kanssa tauoilla ja aterioilla. Sain hyvän kuvan siitä, missä eri maiden kirkoissa mennään Internetin ja tietotekniikan hyödyntämisen suhteen, ja miten Suomessa tehtävä työ sijoittuu tällä kartalla. Voimme kaikki olla tyytyväisiä työhön, jota olemme Verkkohankkeessa tehneet – sekä siihen, mitä Lukkari on ja millaiset seurakuntien sivustopohjat olemme luoneet. Tuntuu, että Internet-sivustojen suunnittelussa monilla kirkoilla on vielä paljon opittavaa. Resurssit ovat monesti niukat, osaamista, näkemystä ja strategioita puuttuu. Monet pohtivat, mitä pitäisi tehdä: parempia Internet-sivustoja, applikaatioita vai molempia vai mitä muuta.
Responsiivinen sivusto on oikea ratkaisu
Applikaatiot ovat älypuhelimiin ja tabletteihin tarkoitettuja pieniä sovelluksia, joita voi ostaa ja ladata Applen iPhoneihin ja iPadeihin Applen App Storesta ja Android-käyttöjärjestelmää käyttäviin laitteisiin Google Play -sovelluskaupasta. Applikaatioista saatiinkin muutamia hyviä esimerkkejä mm. Englannissa jesuiittojen tekemä Pray as you go -sovellus. Myös sosiaalisen median hyödyntämisestä saatiin esimerkkejä (esim. Instagramin käyttö Ruotsissa). Pray as you go:ta mietin meillekin – meillähän on juuri julkaistu Raamattua viikonpäiville -sivu Sakastissa ja tästä sisällöstä voisi tehdä puhutun version sekä seurakuntasivustolle että applikaatioksikin.
Verkkohankkeen ratkaisu olla responsiivinen vaikuttaa oikealta. Tällöin kaikki seurakunnan sivustollaan tarjoama sisältö on suoraan saatavilla myös pieninäytöllisillä laitteilla ilman että tekisimme lukuisia yksittäisiä kalliita applikaatioita.
Applikaatiopuolella on vielä mainittava ansiokas Itä-Suomen yliopiston tietotekniikan ja teologian yhteistyö, jonka hedelmiä ovat mm. applikaatiot Jubiili ja Ulkoläksyt sekaisia. Hekin esiintyivät Genevessä.
Kuvat, ääni ja yhteinen tekeminen
Selkeitä trendejä näyttävät olevan sekä Internet-sivustojen kuvakeskeisyys (kuten Lukkarissakin on ajateltu) että podcast eli ääni mukaan sovelluksiin. Kirkon sisältöön tämä sopiikin hyvin, koska sekä saarnat että rukoukset ovat luontevasti äänellä esitettävää sisältöä.
Selkeä viesti on myös se, että jokainen työntekijä halutaan mukaan tuottamaan sisältöä, sekä tietenkin yhteisöllisyyden merkitys digitalisessa maailmassa ja jakaminen. Kaikki nämä ovat linjassa meidän Lukkari-ajattelumme kanssa. Sisällön avoimuutta ja läpinäkyvyyttä pidettiin kautta linjan tärkeänä. Myös tarinakeskeisyyttä korostettiin: ei esim. kuvausta kirkkomusiikin työalasta vaan jonkun kanttorin hyvin tehty haastattelu.
Vietimme myös yhden aamupäivän Kirkkojen maailmanneuvoston talossa, jossa kolme tahoa kertoivat Internet-työstään: Kirkkojen maailmanneuvosto (World Council of Churches), Luterilainen maailmanliitto (Lutheran World Federation) ja ACT Alliance (Suomessa Kirkon ulkomaanapu). Heillä on kaikilla mukavan näköiset sivustot, mutta vain yhdellä responsiiviset. He myös kertoivat haasteista mm. lokalisoinnin alueella eli miten tarjota yhteinen sivustopohja ja sisältöjä paikallisille toimijoille sekä samalla jättää tilaa ja valinnanvapautta paikalliselle sisällölle ja ilmeelle. Kysyinkin tästä aiheesta lisää, ja he tuntuivat olevan vielä hyvin alussa tässä suhteessa: Verkkohankkeessa olemme paljon pidemmällä yhteinen vs. paikallinen sisältö -ajattelussa.
Juttelimme myös KirkeWebin ihmisten kanssa. KirkeWeb on tanskalainen firma, joka on lähtenyt tekemään kirkoille ohjelmistoympäristöä. Tanskan lisäksi heillä on nyt konttori myös Saksassa. Heidän tuotteensa on resurssienhallintalähtöinen, kuten esim. Suomessa Innofactorin Prime – pääosissa ovat tilojen ja ihmisten varaukset ja kalenterit, Internet-sivustojen sisältöön he eivät tarjoa ratkaisuja. Myöskään heidän seurakuntasivustoillaan ei ole vielä responsiivisuuden tukea.
Ilma Sveitsissä oli kaunis, paitsi kun meillä oli kaupunkikiertokävely, silloin satoi koko päivän. Valitsinkin kaupungilla kiertelyn sijaan käynnin CERNissä, jossa on paitsi se kuuluisa hiukkaskiihdytin, niin CERN on myös World Wide Webin syntymäpaikka. Tim Berners-Lee kehitti siellä ensimmäiset ajatukset nykyisestä Internetin käytöstämme vuonna 1989.
Hyviä ideoita ja verkostoitumista
ECIC-matka oli kaiken kaikkiaan minulle erittäin hyödyllinen ja antoisa – sekä verkostoitumisen takia, että myös siksi, että saimme vahvistusta sille, että olemme oikealla tiellä. Ja tarttui mukaan joitain uusia ideoitakin. Ehkä hauskinta oli, kun kuulin, että Ruotsi on seuraamassa Suomen esimerkkiä ja aloittamassa Verkkohanketta vastaavaa projektia.
Lopuksi on mainittava vielä kaksi Suomeen liittyvää ECIC-asiaa: Kirkon tiedotuskeskuksen verkkopalveluiden päällikkö Sami Kallioinen valittiin ECICin hallitukseen, ja seuraava ECIC järjestetään vuoden kuluttua Suomessa.
