Työn murroksesta puhutaan nykyään paljon, usein myös niin, että se tarkoittaisi kurjempaa tulevaisuutta. Väitetään, että vakituinen palkkatyö vähenee, epävarma keikkatalous lisääntyy ja silpputyöt kasvavat. Ja sitten robotit tulevat ja vievät ne loputkin työt.
Jo kehruukoneen keksimisestä 1700-luvulta lähtien on pelätty, että koneet vievät ihmisiltä työt. Vieläkään niin ei ole käynyt. Työ on ihmisten ongelmien ratkaisemista, ja niin pitkään kuin ihmisiä on olemassa, on myös ihmistyötä. Eivätkä ihmisten ongelmat ja tarpeet ole häviämässä mihinkään, päinvastoin. Kun yksi ongelma on saatu ratkaistua, monta muuta tulee tilalle. Lähivuosina nähdään, kykenemmekö vastaamaan suurimpaan tulevaisuuden haasteeseen, eli sovittamaan koko tapamme tuottaa, kuluttaa ja elää maapallon kantokyvyn rajoihin.
Digitalisaatio – tehoa ja riskejä
Digitalisaatio on tehostanut monin tavoin kaikkea tekemistä. Se on vapauttanut meidät ajasta ja paikasta niin työssä kuin vapaa-aikanakin. Hyvänä esimerkkinä on vaikkapa kaupankäynti. Tavaroiden ja palveluiden ostotapahtuma siirtyy enenevässä määrin verkkoon, maksuvälineenä voi olla jopa kryptovaluutta ja kauppias globaali toimija.
Teknologian kehitykseen liittyy myös uhkia. Se saattaa kärjistää eriarvoisuutta ihmisten ja valtioiden välillä. Riskinä on lisäksi se, että algoritmit ajavat meidät huomaamattamme yhä radikaalimman sisällön kuluttajaksi. Tästä on merkkejä jo nyt valeuutisten ja informaation väärinkäytön osalta. Tietoturvakysymykset koskettavat lähes jokaista, koska iso osa elämästämme on tietoverkkojen varassa.
Kouluttautuminen jatkuvaksi
Teknologinen kehitys myös kirittää ihmisiä oppimaan jatkuvasti uusia taitoja ja päivittämään osaamistaan. Koulutus, oppiminen ja osaaminen ovatkin tulevaisuudessa yhä tärkeämpiä. Eikä kyse ole ainoastaan nuorista, vaan koko väestöstä. Pysyäkseen muuttuvan työelämän virrassa, pitää pystyä uudelleenkouluttautumaan useita kertoja työuran aikana. Vaikka koulutus tulee yhteiskunnalle kalliiksi, kouluttamatta jättäminen tulee vielä kalliimmaksi. Koulutus kun on tutkitusti tehokas lääke syrjäytymistä vastaan.
Ammatti-identiteetti on perinteisesti määrittänyt meitä suomalaisia enemmän kuin kotipaikka tai suku. Pysyviin ammatteihin on sisältynyt jonakin oleminen. Tulevaisuudessa työ tehdään usein sellaisten ihmisten tarpeisiin, joita ei koskaan tulla näkemään, organisaatiossa, jonka arvoja ei välttämättä jaeta. Sisäinen motivaatio, itseohjautuvuus ja sosiaalinen älykkyys ovat tulevaisuuden työelämän avaintaitoja. Uusia työsuhteita määrittää ammattinimikettä voimakkaammin tekemisen ajatus. Muutoksen seurauksena uusia ammatteja voisivat olla esimerkiksi data-arkkitehti, lähdeanalyytikko tai faktantarkastaja.
Yksilösuorituksista koostuva joukkuelaji
Maailma kehittyy yhä kompleksisempaan suuntaan, ja sitä ratkomaan tarvitaan kompleksiseen ajatteluun kykeneviä ihmisiä. Tulevaisuudessa työ onkin yksilösuorituksista muodostuva joukkuelaji. Tämä näkyy jo nyt Suomessa palveluviennin kasvuna. Palveluvienti on korkean osaamisen ja arvonlisäyksen aineetonta vientiä. Siinä yhdistyvät Suomen vahvuudet ja hyvät tulevaisuuden näkymät.
Työ on kiistatta tärkeä elämänalue nyt ja tulevaisuudessa. Se on paitsi vaurauden lähde myös inhimillinen arvo ja sosiaalinen tarve. Työelämässä mukana oleminen kohentaa sekä taloutta että edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. Tämän päivän koululaiset tulevat näkemään huikean erilaisen maailman ja yhteiskunnan, mitä osaamme tällä hetkellä edes kuvitella. Tarvitsemme rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta, mutta ennen kaikkea luottamusta siihen, että meitä odottaa uskomaton tulevaisuus! Siihen kannattaa valmistautua jo nyt.
Työelämätaitoihin koulutusta
Kirkon omassa työelämäohjelmassa, Kirtekossa, panostetaan syksystä 2019 alkaen tulevaisuuden työelämätaitoihin verkkovalmennuksella, joka koostuu johdantoluennosta ja kolmesta valmennuskokonaisuudesta. Valmennus toteutetaan verkossa, jotta se on kaikkien kirkon työntekijöiden saatavilla, ajasta, paikasta ja tehtävästä riippumatta. Työelämätaitojen johdantoluento järjestetään reaaliaikaisena webinaarina 30.9. klo 14-15. Luento tallennetaan ja on katsottavissa jälkikäteen. Lisäksi Kirteko-verkostotapaamisissa järjestetään aiheeseen liittyvää lähivalmennusta Jyväskylässä 08.10. ja Helsingissä 10.10. Lisätietoja näistä tilaisuuksista löytyy evl.fi:n Plus -sivustolta osiosta Koulutus- ja työelämä.
Paula Aaltonen
Toiminnanjohtaja
Kirkon alat ry
Tutustu Kirtekon verkostotapaamisiin ja verkkokoulutuksiin
