ohdake

Inhimillinen Jumala

23.3.2022

Mielettömän kärsimyksen keskellä kaipaamme taivaan lohdutusta ja ojentaudumme kohti ymmärryksen ylittävää rauhaa. Toivomme tuskan tilalle iloa. Silloin helvetin lieskat olisivat kokonaan haihtuneet eikä yksikään ihminen joutuisi enää kärsimään. Maanpäällinen helvetti on luontevasti asettunut tuonpuoleiseen taivaan vaihtoehdoksi kertomaan siitä pelosta, että kärsimys ei koskaan lakkaa. Traumatisoiva jako pelastuviin ja Jumalan hylkäämiin elää mykistyneenä kokemuksena armon ulottumattomissa. […]

Rukoile miun puolesta

11.1.2018

Hänellä, jonka suru on ottanut juuri syliinsä, on paljon kysymyksiä. Yksi niistä, iso ja kipeä, saattaa olla: ”Missä minun kuollut rakkaani nyt on?” Näissä tilanteissa nousee joskus mieleen nuori itseni, jonka hengellisyys oli hyvin suoraviivaista, mustavalkoista ja ahdistunutta. Tuolloin, 23-vuotiaana, menetin ensimmäisen läheisen ihmisen ja kysymys oli tuskaisena mielessä: missä hän nyt on? Haparoiden tartuin […]

Levottomat jalat

6.4.2016

”Rauha, rauha, rauha, rauha ranta rauhan näin huutaa pääni hädissään mutta jalat vie ja taas mennään kuka vie, kuka vie, ja mitä mä saan? Mulla on levottomat jalat, levottomat jalat…” Hassisen koneen Levottomat jalat vie ajatukseni nuoruuteen ja 80-luvun Itä-Suomeen. Nuoruuteen liitetään levottomuus, rajojen ja tien etsiminen. Onko ihmisen sielu aina nuori ja levoton tässä […]

Terveisiä Porista: ”Enemmän Jumalaa!”

25.7.2013

Näin patisteli kesän merkittävimmässä yhteiskunnallisessa keskustelutapahtumassa, Porin SuomiAreenassa, Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula. Kontula osallistui Kirkon järjestämään paneeliin ”Maailma huutaa, Jumala kuiskaa”. Keskustelua ja Kontulan patistelua oli kuuntelemassa runsas kuulijakunta: porilaiskansaa, yhteiskunnan vaikuttajia ja kourallinen kirkon työntekijöitäkin. Kirkon odotetaan olevan kirkko, yhteisö jossa käydään vuoropuhelua Jumalan kanssa. Kontula ei ole ajatuksissaan yksin, sillä […]