Suunta kohti tulevaisuutta

Kirkossahan ollaan ajan hermolla, huomasin ajattelevani, kun olin viime syksynä mukana todistamassa kaikille kirkon työntekijöille tarkoitetun Tulevaisuuden työelämätaidot -verkkovalmennuksen lanseeraamista. Minulle, yritysmaailmasta seurakuntaan vastikään siirtyneelle HR-ammattilaiselle, oli iloinen yllätys, että täällä tulevaisuuden työelämätaitoja voisivat oppia kaikki tehtävistä ja työnantajan koosta riippumatta ja että oppimisessa olisi mahdollisuus hyödyntää pienetkin hetket. Päätin heti tarttua ”härkää sarvista” ja edistää asiaa omalla työpaikallani Salon seurakunnassa.

Tulevaisuus omissa käsissämme

Työelämän murros heijastuu kaikkiin ammatteihin. Tulevaisuudessa – ja oikeastaan jo nyt – työelämä edellyttää meiltä mm. kykyä oppia uutta, hallita omaa ajankäyttöä, tunnistaa oleellinen ja ajatella kriittisesti (ns. metataidot). Tiedollisia eli kognitiivisia toimintoja ja sosiaalisia taitoja tarvitaan entistä useammin myös sellaisissa tehtävissä, jotka ovat aiemmin olleet manuaalisia tai fyysisiä. Lisäksi yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen merkitys korostuu, kun ryhmä- ja tiimityöskentely lisääntyy ja erilaisten työryhmien kokoonpanot ovat vaihtelevia.

Tulevaisuuden työelämän avaintaitoja nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä ovat itseohjautuvuus, jatkuva oppiminen, sisäinen motivaatio ja sosiaalinen älykkyys. Juuri näitä taitoja kirkossa lanseeratun verkkovalmennuksen avulla on mahdollista kehittää. Valmennuksen takana ovat Kirkon työelämä 2020 -ohjelman toimijat eli kirkon pääsopijaosapuolet ja Työturvallisuuskeskus. Filosofian Akatemian asiantuntijat ovat laatineet valmennusmateriaalit.

Oppia ura kaikki

Niin meillä kuin muissakin seurakunnissa haasteena on jäsenmäärän lasku ja samaan aikaan monimuotoistuva ”asiakaskunta” tarpeineen. Tässä tilanteessa tarvitaan henkilöstö- ja muiden resurssien ennakointia, siirtymistä reagoinnista proaktiivisuuteen, ja uusien työvälineiden ennakkoluulotonta käyttöönottoa. Tärkeää on myös toimintatapojen uudistaminen ja tiiviimpi yhteistyö oman työalan, koko seurakunnan ja kirkon sekä mahdollisten muiden toimijoiden kesken.

Tarvitaan myös muutosta oppimiseen. Sen tulisi olla jatkuvaa ja kaikkia koskevaa, toisin kuin nyt, jolloin osa henkilöstöä on kehittänyt ammatillista osaamistaan niin ajankohtaiskoulutusten kuin ammatillisten lisä- ja täydennyskoulutusten kautta, samalla kun osa henkilöstöstä ei ole hyödyntänyt kouluttautumismahdollisuutta juuri lainkaan.

Miten liikkeelle?

Yhdessä talousjohtajan ja kirkkoherran kanssa linjasimme, että Tulevaisuuden työelämätaidot -valmennus otetaan meillä koko organisaation käyttöön. Valmennus kirjattiin myös osaksi tämän vuoden henkilöstön kehittämissuunnitelmaa.

Erilaisten muutosten jalkauttamisessa suositellaan hyödyntämään organisaation omia muutosagentteja. Meillä tämän roolin saivat seurakunnan toiminnalliseen johtoon (ToJo) kuuluvat työalojen esimiehet, lähiesimiehet sekä muiden toimintojen vastuuhenkilöt. Valjastimme heidät toimimaan esimerkkinä verkkokoulutuksen suorittamisessa ja aloittamaan koulutuksen ennen muuta henkilöstöä. Ideana oli, että ToJon väki nostaa omia kokemuksia, oppimista sekä pohdintoja niin virallisiin kuin epävirallisiin keskustelupöytiin.

Esittelin tojolaisille valmennuksen Karoliina Jarenkon johdantoluennon materiaaleja hyödyntäen. Valmennus ja uuden oppimiseen lähteminen herättivät keskustelua. Isossa porukassa löytyi sekä epäileviä Tuomaita että innokkaita aloittajia. Päätimme äänestää siitä, mistä moduulista lähtisimme liikkeelle. Valmennuksen kolmesta kokonaisuudesta eniten ääniä sai kommunikaatio- ja vuorovaikutustaidot.

Sovimme, että työalojen esimiehet esittelevät – halutessaan HR:n tuella – koulutuskokonaisuuden tiimeilleen ja yhdessä tiiminsä kanssa valitsevat heille ajankohtaisimman moduulin, josta aloittaa. Tarjouduin myös sparraamaan esimiehiä valmennuksen herättämissä kysymyksissä. Lisäksi olen lobannut valmennusta erilaisissa tapaamisissa niin omassa organisaatiossa kuin toisten seurakuntien edustajia tavatessani.

Kokemuksia matkan varrelta ja käytännön vinkki esimiehille

Olin erään työalan kokouksessa esittelemässä valmennusta. Katsoimme yhdessä ensimmäisen videon sisäisestä ja ulkoisesta motivaatiosta. Sen esimerkit kodin siivouksesta rankan työpäivän jälkeen viinilasi motivaattorina herättivät sekä hilpeyttä että vakavampaa pohdintaa siitä, miten haastavaa on tehdä valmennusta näin moniammatilliselle porukalle kuin mitä seurakunnan työyhteisö on.

Toisen työalan kokouksessa esimies kyseli, kuinka moni oli hänen ohjeidensa mukaan käynyt rekisteröitymässä valmennukseen. Kovin moni ei ollut. Seurasi hyvää keskustelua siitä, miksi ei. Pääsin myös vastaamaan kysymykseen, onko tämä valmennus pakollista vai vapaaehtoista. Kerroin, että tämä on katsottu meillä erittäin tärkeäksi: ToJo on siihen sitoutunut ja valmennus on osa tämän vuoden henkilöstön kehittämissuunnitelmaamme. Näen tämän mahdollisuutena kehittää taitojamme yhdessä ja erikseen sekä pärjätä paremmin muuttuvassa työelämässä. Olisin saattanut vielä lisätä, että tämä on ollut niin iso satsaus tekijöiltään, että olisi typerää jättää hyödyntämättä tilaisuutta.

Osa harvemmin kokoontuvista tiimeistä on päättänyt katsoa videot ensin itsenäisesti ja käydä tämän jälkeen yhteistä keskustelua. Osa on päätynyt käymään valmennusta läpi kokouksissaan video kerrallaan, käyden samalla esimiehen johdolla vuoropuhelua videoiden yhteydessä olevien harjoitusten ja keskusteluteemojen tukemana.

Tässä vielä täsmävinkki esimiehille: suosittelen lämpimästä valmistautumaan haastaviin keskusteluihin katsomalla videon 3.3 Vaikuttavan kommunikaation perusteet: Palautedialogi, jossa Iida Mäkikallio antaa selkeitä vinkkejä toisen näkökulman tavoittamiseen, havaintojen ja tulkintojen erottamiseen toisistaan sekä oman osuuden miettimiseen valmiiksi. Erityisen haastavan tapaamisen jälkeen kannattaa palata videon ja harjoitusten pariin ja pohtia, miten keskustelu meni ja voisiko seuraavalla kerralla tehdä jotain toisin.

Rohkea rokan syö – ota haaste vastaan

Vaikka meillä on aloittamisen osalta ilmennyt joitakin teknisiä haasteita, niin kaikkein suurin haaste tähän mennessä lienee ollut ihan se perinteinen: uuden aloittamisen vaikeus.

Tulevan viikon ToJo:ssa kartoitan laajemmin, miten prosessi on edennyt eri tiimeissä ja millaisia keskusteluja eri videot ja niihin liittyvät tehtävät ovat herättäneet. Uskon, että matkamme on vasta alussa, mutta jo nyt haluan rohkaista kaikenkokoisia kirkon työyhteisöjä tutustumaan ja hyödyntämään kehittämisessään maksutonta, aika- ja paikkariippumatonta Tulevaisuuden työelämätaidot –valmennusta tukimateriaaleineen. Jos jostain syystä koko työyhteisö ei valmennusideasta syttyisikään, voi siihen lähteä mukaan pienemmillä kokoonpanoilla esim. johtoryhmä, lähiesimiehet, yksittäisen työalan tai tiimin työntekijät tai kuka tahansa yksittäinen työntekijä vaikkapa haastamalla kollegan toisesta seurakunnasta osallistumaan ja vaihtamaan ajatuksia opintopolun varrella.

Kirsi Forss
henkilöstöpäällikkö, Salon seurakunta