Säilytä yhteys rippikoulun jälkeen

Rippikoulu tavoittaa ja vaikuttaa – mutta mitä sitten?

Viime vuonna 15-vuotiaiden ikäluokasta noin 73 % kävi rippikoulun – kirkkoon kuuluvista noin 92 %. Nuoria rippikoululaisia oli yhteensä melkein 48 000, joista kirkon jäseneksi liittyi 1 175. Kun mukaan luetaan nuorten huoltajat, sisarukset, kummit, isovanhemmat ja muut lähipiirin ihmiset, nousee rippikoulun vaikutuspiirissä olevien ihmisten lukumäärä moninkertaiseksi.

Rippikoululaiset antoivat rippikoululle kouluarvosanan 9– ja noin 68 % rippikoululaisista arvioi, että rippikoululla oli myönteistä vaikutusta heidän henkiseen hyvinvointiinsa. Itsearviointikyselyssä TOP5-väittämät olivat:

• Minun oli turvallista olla rippikoulussa.
• Minulla oli hauskaa.
• Sain olla oma itseni.
• Minun oli hyvä olla.
• Rippikoulussamme oli hyvä yhteishenki.

Myös Espoon seurakuntien ja Haaga-Helian toteuttama rippikoulun markkinointitutkimus osoitti, että rippikoulu on tärkeä ja merkittävä sekä nuorille että heidän huoltajilleen.

Rippikoulu siis tavoittaa ja vaikuttaa ja luo yhteyden, mutta miten käy konfirmaation jälkeen? Miten yhteys säilyy Polulla Ihmeestä (15-v.) Luottamukseen (16–18-v.) ja vielä Yhteyteen (19–21-v.) ja Merkitykseen (22–)?

Oletko jo kokeillut Yhteydenpito rippikoulun jälkeen -manuaalin mallia?

Yhteydenpito rippikoulun jälkeen -manuaali on syntynyt palvelumuotoiluprosessissa Hakunilan ja Leppävaaran seurakuntien kanssa. Kokeilulla oli kolme tavoitetta:

1. Rippikoulun aikana luotu myönteinen suhde seurakuntaan jatkuu.
2. Kokeilussa mukana olevien rippikouluryhmien nuoret saavat vuoden aikana 4–6 viestiä seurakunnalta tai oman rippikouluryhmän ohjaajilta konfirmaation jälkeen.
3. Nuorten kanssa viestiminen on ensisijaisesti yhteyden ylläpitämistä, ei toimintaan kutsumista.

Suunnittele

Yhteydenpito on syytä suunnitella hyvin: Kuka? Mitä? Montako? Milloin? Kenelle? Millä välineellä? Millä ajalla? Millä rahalla? Luvat? Manuaalissa on mm. laskelma tarvittavasta työajasta ja aineistoa lupakysymyksiin. Suunnittelussa on hyvä laittaa päähän myös ulkopuolisuuden ehkäisyn silmälasit.

Toteuta

Hyvinkin suunniteltu on silti vielä kokonaan tekemättä, joten rippikoulun alussa on tehtävä työnjako, tallennettava yhteystiedot ja kerättävä tarpeelliset luvat. Rippikoulun aikana voidaan tehdä ja kerätä yhdessä materiaalia. Rippikoulun jälkeen päästään sitten itse asiaan. Manuaali sisältää ehdotuksia erilaisista viesteistä ja niiden aikataulusta sekä toteutusesimerkit Hakunilasta ja Leppävaarasta.

Arvioi ja kehitä

Ja jotta tiedetään, oliko toteutus onnistunut ja saavutettiinko tavoitteet, tarvitsee koko prosessia vielä arvioida. Kun tavoitteita ja toteutusta viilataan arvioinnin perusteella, syntyy itseään kehittävä ja parantava kehä. Kokeiluseurakunnan nuorten enemmistö koki rippikoulun jälkeisen viestittelyn hyvänä. Tapahtumatiedotusta toivoi vain noin 20 % nuorista, joten nimenomaan vuorovaikutuksellinen viestintä, joka tukee arvostuksen kokemusta ja kristillisen identiteetin kehitystä, on oikein asetettu viestinnällinen tavoite. Usein keskustelut myös jatkuivat henkilökohtaisen viestin vastauksena.

Entä jos olisi jatkuvaa ja kestävää yhteyttä?

Yhteydenpito rippikoulun jälkeen -manuaalin synnyttänyt kokeilu ja Millenniaalien Polut kertovat, että Y/Z-sukupolville viestintä ja media ovat kirkon olemassaolon ja seurakuntayhteyden tavat. Sosiaalinen media on kokoava toiminta!

Jatkuva ja kestävä yhteys vaatii resurssien uusjakoa

Entä jos seurakunta olisikin vähintään kerran vuodessa yhteydessä kaikkiin alueensa 15–29-vuotiaisiin? Entä jos seurakunnassa nuorten vaikuttajaryhmä saisi toteuttaa osallistavia yhteydenpidon kokeiluja? Entä jos viidesosa jokaisen työajasta olisi varattu yhteydenpitoon seurakunnan alueella asuvien ihmisten kanssa? – Aloita kokeilemalla yhteydenpitoa rippikoulun jälkeen.