Kotikaupunkini Abu Dhabi – monien kulttuurien ja uskontojen kohtaamispaikka

Istun mieheni kanssa kahvilla ja katson keväistä merimaisemaa Helsingissä. Miehelleni on avautunut yllättäen työmahdollisuus Arabiemiraateissa (UAE). Harkitsemme tätä mahdollisuutta pitkään. Olisihan tämä hyppy nyt aivan toisenlaiseen kulttuuriin ja uskonnolliseen viitekehykseen. Mutta myös rauhattomaan Lähi-Itään. Pitkään pohdittuamme seikkailumme kohti Abu Dhabia alkoi.

Joudutko käyttämään huvia?

Kertoessamme tulevasta muutostamme, huomasin, että monia arvelutti mm. naisen asema, pukeutuminen ja turvallisuus. Moni myös kertoi kokemuksistaan Dubaista, 150 km päässä olevasta kaupungista, joka on kuin supervilli pikkuveli suhteessa rauhalliseen isoveljeensä Abu Dhabiin. Mutta siitä pukeutumisesta. Pukeutumiskulttuuri on erilainen kuin Suomessa, jo ilmastonkin takia. Paras vaate on ilmava ja auringolta suojaava. Länsimaalaisena voimme pukeutua vapaasti, kunhan ei pukeutumisellaan loukkaa paikallista kulttuuria. Käytännössä tämä tarkoittaa niin miehille kuin naisille polvien ja/tai olkapäiden peittämistä.  

Lähi-Idässä pukeutuminen vaihtelee maittain. Emiraattien pukeutumiskulttuurin juuret ovat beduiinikulttuurissa. Miehet pukeutuvat pitkään, valkoiseen takkiin ja päähuiviin. Huivia ympäröi musta köysi. Aavikolla köysi on ollut hyödyksi, koska sillä pystyi sitomaan kamelin jalat yöksi, että se ei karkaisi. Perinteisesti emiraattinaiset pukeutuvat abayaan, pitkään mustaan takkiin, joka peittää heidän usein länsimaiset vaatteensa. Musta päähuivi peittää hiukset. Tämä kulttuuri on muuttumassa. Tänä päivänä voi nähdä nykynuoria kävelemässä abaya avoimena ja hiukset valtoimenaan. Täytyy todeta, että emiraattinaiset ovat erityisen tyylikkäitä ja kauniita. On ollut myös hyvä kuulla, että heidän asemansa on parantunut huomattavasti esim. korkean koulutustason sekä työssäkäynnin kautta.

Itse olen alusta lähtien ajanut autoa, vaikkakin liikennekulttuuri on välillä hieman vauhdikasta. Ensimmäiset huomiot, jotka muuttaessamme teimme, olivat yleinen puhtaus, siisteys sekä turvallisuus.

Rukouskutsut osana arkea

Lähi-itä on monien uskontojen kuten kristinuskon, islamin ja juutalaisuuden syntypaikka sekä hengellinen keskus. Keskiajalta lähtien islam on ollut valtauskontona melkein koko Lähi-idässä ja islamilainen kulttuuri vaikuttaa koko alueella. Muslimimaana UAE on varsin liberaali. Suurin osa maassa asuvista muslimeista on sunneja.

On mielenkiintoista, miten itsekin on tottunut päivittäisiin rukouskutsuihin ja siihen, että perjantai on paikallinen pyhäpäivä. Ramadanin aikana, joka kestää noin kuukauden, syöminen ja juominen on kiellettyä julkisilla paikoilla, myös autolla ajaessa. Onneksi ei-muslimeille on omat verhoilla suljetut tilansa ruokailuja varten. Tuolloin myös työ- ja koulupäivät ovat lyhyemmät. Auringonlaskun jälkeen paasto katkeaa iftar-ateriaan. Eri paikoissa on myös ei-muslimeilla mahdollisuus siihen osallistua. Yksi ihana muisto on kotikirkoltamme. Kutsussa oli ”Tule yhdessä muslimiystäväsi kanssa”. Ilta oli mitä mainioin. Herkullisen ruuan oli lahjoittanut hotelli. Sali oli äärimmillään täynnä iloa, naurua ja yhteyttä.

Uskontojen rinnakkaiseloa suvaitsevaisuuden hengessä

GCC (The Cooperation Council for the Arab States of the Gulf) -maat Bahrain, Kuwait, Oman, Qatar, Saudi Arabia ja Arabiemiraatit tunnetaan yleisesti muslimimaina, mutta näissä maissa asuu myös yhteensä neljä miljoonaa kristittyä. Arabiemiraateissa on tänä päivänä kristittyjä 12% väestöstä ja suurin osa heistä tulee Aasiasta.

Arabiamiraateissa muiden uskontojen harjoittaminen on sallittua, mutta lähetystyö on kiellettyä. Jo vuonna 1957 täällä laulettiin ensimmäisen kerran joululauluja englanniksi pienen joukon voimin. Paikkana oli tuolloin omakotitalo meren rannalla. Tänä päivänä, kirkossa järjestettävien laulutilaisuuksien lisäksi, valtavan suosion on saanut joululaulut aavikolla-tapahtuma, joka kerää satoja osallistujia laulamaan ja yhdessä grillailemaan.

Kuuden vuosikymmenen ajan kaikkia uskontoja on saanut harjoittaa avoimesti ja vapaasti. Yksi osoitus tästä käytännöstä on se, että valtio lahjoitti tuolloin eri kirkkokunnille maata kirkkojen rakentamista varten. Esimerkiksi pelkästään Abu Dhabissa yhden suuren korttelin alueella toimii vieri vieressä 12 eri kirkkokuntaa, mm. koptit, katoliset, anglikaanit, evankeliset ja ortodoksit. Yksi näistä rakennuksista on Mary the Mother of Jesus Mosque. Arabiemiraateissa on myös hinduja ja buddhalaisia. Hindutemppeli on rakenteilla.

Maailmanlaajuisesti Arabiemiraateissa on suurin katolinen yhteisö ns. ei-katolisessa maassa. Paavin vierailu Abu Dhabissa keväällä 2019 (Year of Tolerance-teemavuotena) oli kunnianosoitus maan katolisille yhteisöille ja maan suvaitsevaisuuspolitiikalle. Vierailun yhteydessä kohtasivat kristillisen ja islamilaisen maailman suurimmat johtajat, paavi ja Suurimaami Ahmed El Tayeb Al Azhar. He myös yhdessä allekirjoittivat asiakirjan “Human Fraternity for world Peace and Living Together”, joka kutsuu poliittisia johtajia ja vaikuttajia työskentelemään entistä vahvemmin suvaitsevaisuuden ja rauhan puolesta.

Yhtenä uskontojen välisen harmonian ja toivon osoituksena julkistettiin viime syksynä, että pääkaupunkiin rakennetaan Abrahamin perhetalo eli kampus, jossa sijaitsevat vieri vieressä moskeija, kirkko ja synagoga. Kampuksen ajatuksena on edustaa eri kansallisuuksien ja uskontojen välistä yhteisöllisyyttä ja harmoniaa.

Monikulttuurinen kotikirkkomme

Oma kotikirkkomme on anglikaanikirkko St. Andrew’s. Seurakunta on perustettu 1968 alun perin öljy -ja kaasuyritysten työntekijöille. Seurakunta on tänä päivänä hyvin elävä kristillinen yhteisö, jonka kirkkoherrana toimii pastori, kirjailija Andrew Thompson. Thompson on aktiivisesti edistänyt uskontodialogista keskustelua niin UEA:ssa kuin muualla Lähi-Idässä. St. Andrew’sin tiloissa toimii yli 50 seurakuntaa, Etiopian ortodokseista Nepalin evankelisiin. Paikallinen ”kymppimessu” on perjantaisin perhemessuna ja sunnuntai-iltana on arkimessu.

Abu Dhabin ostoskeskuksissa joulun tulo näkyy ja kuuluu marraskuusta lähtien. Joulun rakentaminen vaatii ulkosuomalaisena hieman ennakointia, mutta onnistuu hyvin täälläkin. Jopa joulukinkunkin saa ostettua lähikaupan ei-muslimi osastolta. Kauneimpia joululauluja lauloimme yhdessä suomalaisten kanssa ensin Dubaissa, Norjan Merimieskirkolla, ja seuraavana päivänä Abu Dhabissa. Tilaisuudet järjestin yhdessä Suomi-koulujen ja Suomen suurlähetystön kanssa. Myös naapurimaassa, Omanin sulttaanikunnassa laulettiin Kauneimmat joululaulut – siellä uskontodialogikeskus Al Amanaa luotsaavan pastori Aaro Rytkösen johdolla.

Kamelifarmilla

Vieraanvaraisuus on osa tämän maan kulttuuria. Tästä yksi esimerkki. On ilta. Aurinko laskee. Istun perheeni kanssa keskellä hiekka-aavikkoa, edessä palaa nuotio ja juomme teetä. Vieressä ystävämme Mohamedin isä ja veli rukoilevat auringon laskiessa, isän johdolla. Päivä on ollut erityinen. Vierailimme perheen kamelifarmilla. Opimme, että heidän hellyydenkipeät kamelinsa ovat kilpakameleita ja paras heistä oli voittanut jopa seitsemän Land Roveria. Aavikkokäynnin jälkeen nautimme yhteisen, meille erityisesti valmistetun päivällisen. Isä ja poika tarjoilivat, me istuimme. Saimme kokea erinomaista vieraanvaraisuutta, aavikon avaruutta ja hiljaisuutta, samankaltaista kuin Lapissa. Lähtiäisiksi saimme vielä laatikollisen taateleita, omalta farmilta.

Arki on arkea, myös ulkosuomalaisilla

Ulkosuomalaisuus on ollut osa elämääni jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Vuosituhannen vaihteessa muutimme kahden pienen lapsen kanssa Saksaan ja muutaman vuoden jälkeen matkamme jatkui kolmen lapsen kanssa kohti Yhdysvaltoja. Vaikka suomalaisina olimme vähemmistön edustajia molemmissa maissa, länsimainen kulttuuri ja kristinusko antoivat tutun ja turvallisen viitekehyksen paikallisista kulttuurieroista huolimatta.

Täällä olemme perheenä kansallisuutemme lisäksi ihonvärimme ja vakaumuksemme näkökulmasta vähemmistön edustajina. Se onkin tehnyt tästä ajasta hyvin mielenkiintoista esim. pohtia omia arvojaan, perinteitään sekä kulttuurista taustaa. Voisi ajatella, että elämä on hyvinkin erilaista lämpimän auringon paahteessa, mutta loppujen lopuksi arki on arkea, asuu sitten Suomessa tai vaikkapa täällä. Itse koen, että arjen keskellä parhaimpia asioita ovat lähimmäisten kohtaamiset, ihonväristä tai vakaumuksesta riippumatta, juuri tässä ja nyt.

Susanna Merikanto-Timonen
kirkon ulkosuomalaistyön koordinaattori (vv.), joka tällä hetkellä opiskelee kirkon työnohjaajaksi ja toimii vapaaehtoispohjalta siirtolaispappina UAE:ssa

Tiesitkö?

• Arabiemiraatit sijaitsee Arabianlahdella (toiselta nimeltä Persianlahti). Sen naapurimaita ovat Saudi-Arabia ja Oman. Maan pääkaupunki on Abu Dhabi.
• Maailmanpankin tilaston mukaan maassa asuu arviolta 9,5 miljoonaa asukasta. Emiraatteja arvioidaan olevan lähes miljoona (11%).  Suurin osa maan asukkaista on vierastyöläisiä, joista intialaiset ovat suurin yksittäinen kansallisuus (27%).
• UAE on perhekeskeinen maa ja sen heimokulttuuri on vahvaa. Emiraatit jakautuvat neljään yhteiskuntaluokkaan: hallitsevan sheikin perheet, kauppiaat, uusi keskiluokka (korkeasti koulutetut) ja matala tuloluokka (beduiini -nomadit, aikaisemmat helmenkalastajat). Maahanmuuttajien joukossa on hyvin erilaisia taloudellisia ja sosiaalisia ryhmittymiä esim. erikoisasiantuntijat, lääkärit, sairaanhoitajat, opettajat, asiantuntijat, myyntimiehet ja työmiehet.
• Suomalaisia asuu maassa 1500. Vuosittain lähes 100 000 suomalaista lomailee UAE:ssa. Noin viidelläkymmenellä suomalaisyrityksellä on toimisto ja usein myös aluekeskus UEA:ssa.