– Kirkosta on tullut museo, jossa kiillotetaan muinaisia oppeja. Puhtaan opin vaatimus on sulkenut taivaan portit suurelta osalta kirkkokansaa ja tehnyt kirkosta epäpyhän, latasi Vantaankosken seurakuntapastori Kai Sadinmaa lauantaina raamattutunnilla Kuopion Kirkkopäivillä.
Sadinmaa ja tutkija Outi Lehtipuu pohtivat Matteuksen evankeliumin 12. luvun alusta löytyvää kertomusta Jeesuksesta, opetuslapsista ja sapattisäädösten rikkomisesta.
Jeesus paljasti pyhitetyn väkivallan
Sadinmaa puhui siitä, miten oikeasta, puhtaasta opista tai virheettömästä messukaavan läpiviemisestä on tullut alibi uskovaisten pahuudelle. Sellainen kirkon teologia, joka keskittyy vain yksilön sielunpelastukseen ja vaikenee ympärillään olevasta sorrosta ja väkivallasta, on hänen mielestään pyhitettyä väkivaltaa.
– Jeesuksen yksi missio oli juuri tämän pyhitetyn väkivallan paljastaminen. Jeesus paljasti millaisia me olemme: valmiita uhraamaan toiset, jotta itse pelastuisimme.
– Yhä edelleen uskontoa käytetään nationalismin puolustamiseen, heikkojen alistamiseen ja tiettyjen ihmisryhmien ulos sulkemiseen, vaikka Jeesus opettaa meille toisin. ”Jos te ymmärtäisitte, te ette tuomitsisi syyttömiä.”
Outi Lehtipuu puolusti myös Raamatun ajan fariseuksia. Hän korosti, että he olivat vilpittömiä Jumalan tahdon etsijöitä, ja uskollisuus Jumalalle oli heille hyvin tärkeää. He ovat saaneet Lehtipuun mielestä Uudessa Testamentissa kohtuuttomassa määrin syntipukin roolin.
– Evankeliumitekstin fariseukset edustavat ihmisiä, jotka asettavat uskollisuuden laupeuden edelle. Todellisuudessa juutalaisessa ajattelussa vaikutti kuitenkin vahvana myös vakaumus, jonka mukaan uskollisuus ja armahtavaisuus ovat yhtä, eikä toista voi olla ilman toista, Lehtipuu sanoi.
– Armahtavaisuus ei tarkoita lain hylkäämistä vaan oikeudenmukaisuuden, laupeuden ja uskollisuuden todeksi elämistä, lain hengen toteuttamista.
Pankkikriisin ja laman uhrit ovat nykyajan sotaveteraaneja
Sadinmaa puhui 90-luvun laman ja pankkikriisin uhreista samanlaisina sotaveteraaneina kuin kansalaissodan tai talvi- ja jatkosodan uhreista.
– Pankkikriisin ratkaisussa uhrattiin kymmeniätuhansia ihmisiä, yrittäjiä jotka ajettiin konkurssiin. Milloin heidän kunniansa palautetaan? Milloin tuhannet itsemurhan tehneet saavat sankarin viitan ja patsaita? Sadinmaa kyseli purevasti.
– Rosvokapitalismi pitäisi tuomita kirkkaasti. Kirkon pitäisi asettua ihmisen puolelle. Kirkko näyttää kuitenkin viihtyvän vahvojen ja voittajien puolella.
Lehtipuu kiinnitti huomiota siihen, että uhri-sanaa käytetään Raamatussa myös positiivisessa merkityksessä. Jokainen uhri ei ole turha. Ihmisiä kehotetaan antamaan koko elämänsä uhriksi Jumalalle. Jeesuksen kertakaikkinen uhri koko luomakunnan puolesta on kristinuskon perusta.
– Uhrit eivät ole turhia, mutta ne ovat aina alisteisia rakkaudelle, laupeudelle ja armahtavaisuudelle, Lehtipuu tiivisti.
Kehen samastumme Raamatun kertomuksissa?
Sekä Sadinmaa että Lehtipuu haastoivat meidät miettimään, kehen Raamatun kertomuksissa samastumme. Perinteinen samastumiskohde ovat opetuslapset.
– Entä jos me itse olemmekin niitä nykyajan fariseuksia, jotka emme näe toisten arkista hätää? Jos olemmekin niitä, jotka juutumme oikeaan oppiin ja kuvittelemme olevamme sillä tavalla Jumalalle uskollisia? Entä jos opetuslapset eli uskonnollisten oppien ja ulkoisten muotojen uhrit ovatkin nykyaikana jossakin ihan muualla? Lehtipuu ja Sadinmaa kyselivät.
Jumalaa ei voi rakastaa ohi ihmisen
Laki lepopäivän pyhittämisestä on tärkeä, ihmistä suojelemaan tarkoitettu. Se on Mooseksen lain kovaa ydintä. Silti Jeesus opetti, että jopa tuota lain kovaa ydintä saa rikkoa, jos lähimmäisen hyvä niin vaatii. Nälkäinen saa taittaa pellolta viljaa syödäksensä sapattinakin.
– Jumalaa ei voi rakastaa ohi ihmisen. Jeesus osoitti esimerkillään, että pyhä pitää häväistä, jos ihmisten oikeudet ja elämä niin vaativat, Sadinmaa summasi.
– Tämä ajatus oli tuttu jo Vanhan Testamentin profeetoille. Aamos julisti Jumalan suulla, että juhlat, jumalanpalvelukset ja uhrit ovat hyödyttömiä, jos oikeudenmukaisuus ei toteudu, jos oikeus ei virtaa kuin vesi, Lehtipuu komppasi.
”Syrjäyttäkää dogmaattinen pappisvalta ja vapauttakaa evankeliumi!”
Lehtipuu totesi, että tarvitsemme profeettoja, jotka huutavat ja vaativat meitä näkemään oikeudenmukaisuuskysymykset. Yksittäisten ihmisten mahdollisuudet vaikuttaa maailmaan ja sen sortaviin rakenteisiin ovat kuitenkin häviävän pienet.
Raamatun mukaan Jeesus kävi ”tapansa mukaan synagogassa”. Oliko Jeesuskin tapauskovainen?
– Tavat kantavat ja sitouttavat ihmisiä yhteisöllisyyteen. Tarvitsemme yhteisöä ja tarvitsemme laajaa tapauskovaisten joukkoa, jos haluamme saada aikaan Jumalan mielen mukaisia muutoksia. Muutokset saadaan aikaan vain yhteisön voimalla, Lehtipuu sanoo.
– Syrjäyttäkää dogmaattinen pappisvalta ja vapauttakaa evankeliumi takaisin ihmisen palvelukseen. Vallatkaa kirkko takaisin ihmisille! Sadinmaa päätti tilaisuuden.