Kirkkomme vaiheet muodostavat keskeisen ja mieliinpainuvimman osan Pitäjämme historiasta, vaikkakin suuri osa tuosta historiasta on vaipunut unohduksiin pääasiassa siksi, että seurakunnan Arkiston pääosa tuhoutui 1960-luvulla Vanhan Pappilan palossa. Onneksi kuitenkin tuolloin huomattiin, että historiasta tietäviä vanhoja seurakuntalaisia oli vielä hengissä. Heidän haastattelemisekseen palkattiin useana kesänä Ylioppilaita, jotka kuitenkin olivat kunnottomia eivätkä saaneet haastatteluita kirjoitettua paperille. Näin ollen olen käyttänyt lähdemateriaalina Paikkakunnan historiaa selostaessani Rafael Lunnimäen teosta Hukansalmen historiallisia hajamuistoja I – VI, joka teos on yhdessä Kunnan ja Seurakunnan kustantama, vaikka mielestäni Kunnan olisi se pitänyt tehdä, koska on rikkaampi, mutta Kunnan ukot eivät siihen suostuneet ja koska historiakirjasarja oli tilattu jo Entisen Rovastin Edeltäjän aikana, eikä asiasta päästy sopimukseen, seurakuntakin sitten maksoi osan kirjoista. Onneksi kuitenkin kieltäydyin ottamasta vastaan kirjoja seurakunnalle, koska niiden varastoiminen olisi vienyt tilaa kirkon Kellarista, eikä sinne olisi sitten mahtunut Wanhaa arkistoa, joka siellä nyt on. Lisäksi ymmärsin, että kirjoja ei kukaan olisi kuitenkaan tullut ostamaan, ellei niistä olisi ilmoiteltu, ja se olisi tullut kalliiksi ja maksanut rahaa.
Jatkuu...