Hajatuksia näkökulman vaihtamisen taidosta

Yhdeksän tarinakuutiota puualustalla.
Tarinakuutiot auttavat ajatusjumien purkamiseen ja näkökulmien ravisteluun. Kuva: Sami Kallioinen

On mielenkiintoista, miten tehtävän vaihtaminen saa katsomaan asioita uudesta näkökulmasta. Olin viime kevään kokonaiskirkollisen viestintäselvityksen työryhmän puheenjohtajana ja siirryin nyt syksyn alusta hankkeen hankejohtajaksi.

Keväällä ryhmän puheenjohtajana ja ennen kaikkea Tampereen seurakuntien viestintää ohjaavana minua kiinnostivat erityisesti hankkeen tulokset. Miten hanke voisi auttaa kehittämään ja parantamaan seurakuntien viestintää? Mitä uutta hankkeen kautta voisi tulla viestinnän palettiin? Hyvin käytännölliset kysymykset ohjasivat ajattelua ja toimintaa.

Hankejohtajana huomaan, että ajatuksiin nousevat päällimmäiseksi erilaiset kysymykset ja pohdinnat. Miten halutut ja tarvittavat muutokset on mahdollista tehdä? Mitä rakenteita ja toimintatapoja on kehitettävä tai muutettava, jotta uusi yhteinen tekeminen on paremmin mahdollista. Mitä meidän on osattava paremmin ja mitä uusia kyvykkyyksiä on hankittava, jotta muutos on mahdollinen.

Ensimmäinen näkökulma on hyvin konkreettinen ja usein varsin suoraviivainen. Sen tuloksia on mahdollista havaita ja mitata tapahtumisen tasolla. Muutokset ovat kuitenkin usein pistemäisiä ja kokonaisuuden hallinta saattaa tulla entistäkin vaikeammaksi, kun kehittämisen painopisteiden kytkeytymiset voivat jäädä vajavaisesti kuvauksi.

Toimintatapojen ja rakenteiden muutokset ovat hitaampia, jopa arjen tasolla huomaamattomia, joten niiden todentaminen on myös vaikeampaa. Vasta useamman vuoden jälkeen on mahdollista nähdä miten vaikuttavia muutoksia on tapahtunut, kun toimintakulttuuri on saanut sysäyksiä uuteen suuntaan.

Ajattelen, että on olennaista löytää tasapaino tekemisen ja rakenteen välillä. Sitä on jatkuva kokeileminen parhaimmillaan, jossa testataan, miten uudet tekemisen tavat muuttavat tuloksia ja samalla havainnoidaan rakenteiden vahvuuksia ja heikkouksia.

Kolmen tason näkökulmia

Näkökulman vaihtamisen taito lähtee minulla uteliaisuudesta ja kiinnostuksesta ihmisiin, asioihin ja ilmiöihin. Työstäni johtuen keskityn usein viestinnän ja vuorovaikutuksen kysymyksiin, mutta samalla tulee pohdittua myös muita näkökulmia kuten ekologisuus, tasa-arvoisuus tai taloudellisuus.

Ajattelen, että ensimmäinen näkökulma on uteliaisuus omaan ajatteluun ja toimintaan. Miksi toimin totunnaisilla tavoilla? Voisiko asian tehdä jotenkin toisin? Ja kun mietin viestintää ja vuorovaikutusta, niin mitkä viestit läpäisevät omat suodattimeni. Toistuvasti törmään siihen, että en osaa nostaa katsettani sekä konkreettisesti että kuvainnollisesti arjen rutiineista ja tavoista. Tässä olen kokenut, että esimerkiksi Bonon hatut (Six Thinking Hats – De Bono Group) ovat hyvä apuväline. Ne antavan selkeän ja yksinkertaisen mallin eri näkökulmiin. Erityisen hyvin hatut toimivat ryhmässä ajatuksia virkistämässä.

Toisella näkökulman tasolla tarkastelu kohdistuu muiden ajatusten ja toiminnan myötätuntoiseen kohtaamiseen. Mitkä asiat vaikuttavat siihen, että toinen kokee ja arvioi tilanteen eri tavalla? Erilaisten elämäntarinoiden kuunteleminen ja lukeminen antavat tähän erinomaista pohjaa. Tätä edustavat mm. erilaiset tyypitellyt persoonat asioiden suunnittelussa. Myötätuntoinen uteliasuus on myös palvelumuotoilun ytimessä.

Kolmannella näkökulman tasolla olisi hyvä nähdä miten asiat ja ilmiöt kytkeytyvät toisiinsa. Syntyvä kuva on melkein aina vaikeasti hahmotettava. Vaikutussuhteet kietoutuvat toisiinsa ja valintojen tekeminen tuntuu vaikealta. Jos kykenen kuljettamaan mukana tässä kaksi edellistä tasoa, niin ajattelen, että pystyn paremmin tavoittamaan oleellisia ja vaikuttavia asioita. Kun tähän yhdistyy kokeileva, arvioiva ja korjaava työote, niin mahdollisuudet vaikuttavaan muutokseen ovat olemassa.

Kytkeytyminen selvityshankkeeseen

Näkökulmien hahmottaminen on oleellinen osa myös kokonaiskirkollista viestintäselvitystä. Ajattelen, että hanke kytkeytyy osaksi kirkon muuta kehittämistä. Tällöin hankkeiden yhteydessä on tärkeää kyetä tunnistamaan myös muiden hankkeiden välisiä yhteyksiä ja mahdollisuuksia.

Tämän hankkeen osalta itselleni merkityksellisiä yhteyksiä ovat olleet mahdollisuus olla mukana Polku-hankkeen työskentelyssä, ja erityisen vaikuttavaa oli olla mukana Millenniaalien kirkko -haastattelututkimuksen analysoinnissa ja työstämisessä. Viestijän näkökulma avartui, kun pääsi kuulemaan itseä nuorempien ihmisten ajatuksia ja toiveita elämästä.

Sami Kallioinen, sami.kallioinen@evl.fi
hankejohtaja, kokonaiskirkollinen viestintäselvitys
Kirkkohallitus

PS. Mistä sinä haluaisit minulle kertoa?

JÄTÄ KOMMENTTI

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.