Suomen delegaatio: rehtori Tapani Rantala, teologian ylioppilas Tuomo Mäkelä, professori Aila Lauha sekä apulaisprofessori Pamela Slotte
Maailmanlaajan ekumeenisen liikkeen kattavin eurooppalainen organisaatio Euroopan kirkkojen konferenssi (EKK) perustettiin kylmän sodan aikaan sillanrakentajaksi erityisesti lännen ja idän kirkkojen välille. Merkkinä tästä voidaan pitää esimerkiksi sitä, että 1980-luvun lopulla konferenssin presidenttinä toimi ennen Moskovan patriarkaksi valintaa Aleksi II. Nyttemmin Venäjän ortodoksinen kirkko on jäädyttänyt jäsenyytensä EKK:ssa johtuen Viron ortodoksikirkkojen jäsenyyskiistasta 2000-luvun alussa.
Serbian Novi Sadissa 31.5.-6.6.2018 pidetty kokous liittyi konkreettisesti rauhan ja sovinnon rakentamisen tarpeeseen. Naton pommituksissa 1999 kaupungin Tonavan ylittävät sillat tuhottiin. Nyttemmin ne on rakennettu uudelleen. Yleiskokouksen aikana järjestettiin Tonavan rannalla kulkue, joka ilmensi hengellisessä mielessä EKK:a sillanrakentajana. Jo 1990-luvun alussa konferenssi edisti entisen Jugoslavian alueen hajoamissotien yhteydessä sovintoa ja kutsui tasapuolisuuteen, kun serbit esitettiin yksipuolisesti syyllisinä raakuuksiin. Yleiskokous vetosikin uskonnollisten vähemmistöjen oikeuksien puolesta Kosovossa ja Metohijassa sekä esimerkiksi Kyproksella.
Tulevaisuuden kirkko – todistajien kirkko
Kun Budapestin yleiskokouksessa 2013 esillä oli konferenssin peruskirjan uudistaminen ja kotipaikan muuttaminen Genevestä Belgiaan, nyt päästiin vain muutamilla Belgian lainsäädännön edellyttämien muutosten hyväksymisellä. Voitiin keskittyä enemmän kirkkojen ydintehtävään teeman ”Te olette minun todistajiani” alla. Se jakautui alateemoihin kuten vieraanvaraisuus, oikeudenmukaisuus ja toivo. Nämä ovat kantavat teemat myös uudessa EKK:n strategiassa. Euroopan kirkkojen haasteita ajatellen kuvaava on Ruotsin arkkipiispan Antje Jackelenin puheessaan esittämä lainaus kardinaali Karl Lehmannilta: ”Tulevaisuuden kirkko on todistajien kirkko tai se lakkaa olemasta.” Todistamiseen liittyy pyrkimys sovinnon, rauhan ja oikeudenmukaisuuden edistämiseen. Canterburyn arkkipiispa Justin Welby kiteytti: ”Tulee olla rohkea tekemään oikein ja viisas tehdäkseen sen, mikä on mahdollista.”.
Päiviä rytmittivät aamu-, keskipäivä- ja iltahartaudet, raamatuntutkistelut, alustukset, keskustelut, äänestykset, työpajat ja eri työryhmien työskentely. Henkilövalinnat ovat aina kiinnostavia. Nyt kun EKK:n hallitus on pienentynyt 20 henkilöön, Suomen vuoro oli tällä kertaa antaa tilaa muille. Kirkkomme ehdokkaista ainoastaan teologian opiskelija Tuomo Mäkelä tuli valituksi hallitukseen varajäseneksi. Pohjoismaita ja Baltiaa edustavat Norjan nuorisodelegaatti sekä Tanskan ja Viron edustajat. Uusi presidentti on ranskalainen pastori Christian Krieger, vähemmistökirkon edustaja, varapresidentit anglikaaneilta pakistanilaistaustainen piispa Gulnar Francis-Dehqani ja ortodokseilta Skandinavian metropoliitta Cleopas Strongylis Ruotsista. Ekumeenisten kokousten tapaan annettiin monia julkilausumia eikä maltettu keskittyä vain joihinkin keskeisiin viesteihin, mistä on seurauksena se, että asiat hukkuvat paljouden ja kansalaisjärjestökielen sekaan estäen niiden konkreettista vaikutusta kirkkojen elämään. Suomen 13 nuorta stuerttia keräsivät paljon myönteistä huomiota.
Kehittämistyö edennyt toiminnalliseen suuntaan
Euroopan kirkkojen konferenssin kehittämistyö on edennyt toiminnalliseen suuntaan; se on merkittävä vaikuttaja esimerkiksi uskonnonvapauskysymyksissä. Sen toiminta myötävaikutti siihen, että Islannin parlamentti veti pois erityisesti juutalaisten elämisen ehtoja uhanneen aloitteen poikien ympärileikkauksen kieltämisestä. Vastaava keskustelu on meneillään Tanskassakin. EKK julkistaa kuluvana vuonna myös uudistetun ihmisoikeuksia käsittelevän käsikirjan.
Yhdessä Euroopan kirkkojen siirtolaiskomission kanssa EKK panostaa maahanmuuttajakysymyksiin. Sen työlistalla ovat myös teologiseen dialogiin, uskontojen kohtaamiseen, työelämäkysymyksiin, bioetiikan haasteisiin, ympäristökysymyksiin, demokratiakasvatukseen, EU-lainsäädäntöön liittyviä ja muita kirkkojen eettistä ja todistamisvastuuta ajatellen keskeisiä kysymyksiä. Keskittymällä vieraanvaraisuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja toivoon pyritään entistä paremmin jäsentämään EKK:n työtä ja keskittämään rajallisia resursseja kirkkojen tehtävän kannalta keskeisiin kysymyksiin. Monta kertaa toistettiin, että EKK:n toimialue on koko Eurooppa ja sitä kautta maailma, ei vain EU.
Tomi Karttunen
johtava asiantuntija, teologia ja ekumenia