Ympäristödiplomi ei ole Mission Impossible

Jokaiselle seurakunnalleko kirkon ympäristödiplomi? Miten se liittyy kirkon oppiin tai ydintehtävään? Onko seurakunnilla resursseja sen hankkimiseen?

Joka päivä mediassa tulee vastaan uutisia organisaatioista, ilmiöistä ja ihmisistä, jotka liittyvät ympäristöasioihin: kiertotalous, lähiruoka, kierrätys, merien ja ilmaston lämpeneminen. Näemme uutisia ilmastonmuutoksen aiheuttamista huolettavista sääilmiöistä kuten heinäkuussa mitatusta maapallon mittaushistorian kuumimmista mitatuista päiväistä. On vaikeaa löytää organisaatiota tai yritystä, joka ei huomioisi strategiassaan ympäristötyötä, joko omasta vastuuntunnostaan tai vaikka välttääkseen mainehaittaa.

Kirkon energia- ja ilmastostrategia vuodelta 2019 tavoittelee hiilineutraalia kirkkoa vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on linjassa monen kunnan ympäristötavoitteiden kanssa. Yksi strategian suosituksista on, että jokaisella seurakunnalla olisi ympäristödiplomi vuoteen 2025 mennessä. Tämä on saavutettavissa, vaikka itse hiilineutraaliuuteen on vielä matkaa. Apua ja opastusta on myös tarjolla.

Ympäristödiplomi on merkki aloitetusta, jo tehdystä ja suunnitellusta tulevaisuuden ympäristötyöstä

Jos olette seurakunnassa miettineet ympäristödiplomin hankkimista, mutta todenneet sen liian työlääksi, voin ilolla kertoa, että diplomiprosessi on selkiytynyt viime vuosina huomattavan paljon. Seurakunnan ympäristötyö dokumentoidaan nykyään valmiiseen taulukkoon, jota ympäristödiplomin käsikirja avaa selkeästi. Ympäristöohjelmaan kirjataan ympäristötyön tavoitteet ja niiden seuranta. Ympäristöohjelman sivumäärä on monella seurakunnalla nykyään hyvinkin kohtuullinen. Jos tuntuu, että on vaikeaa päästä alkuun tai on vain yksi tai muutama työntekijä asian parissa ottakaa yhteyttä ja pyytäkää apua. Toimin ympäristöasiantuntijana Kirkkohallituksessa ja voin tulla auttamaan, vaikka paikan päälle. Usean seurakunnan kanssa olemme huomanneet, että ympäristödiplomin minimikriteerit täyttyvät jo nyt, ja pisteitäkin tulee aika lailla riittävästi jo olemassa olevasta ympäristötyöstä. Moni työntekijä on todennut, että kyllä me saadaan tämä aikaan! Jokainen voi tehdä jotakin ja se on tärkeää.

Toimin itse myös ympäristödiplomin auditoijana. Ajattelen, että ympäristödiplomi on ikään kuin inventaario siitä tilanteesta, mikä seurakunnassa hakuhetkellä on. Ei kannata odotella, että tulee paremmaksi voidakseen ryhtyä hakuprosessiin – tulevat vuodet ja kasvava tieto antavat lukuisia mahdollisuuksia ympäristötyön parantamiseen. Tärkeää on liittyä mukaan yhteisen hyvän tekemiseen. Tässäkin asiassa saamme olla armollisia itsellemme. Matka on aina mahdollisuus oppia. Se voi samalla olla kutsu seurakuntalaisille ja luottamushenkilöille. Monessa seurakunnissa seurakuntalaisten asiantuntemusta on hyödynnetty jo diplomin hakuprosessissa.

Törmään usein työssäni muutamaan väärinymmärrykseen. Vaikka Hiilineutraalikirkko 2030 -strategiassa tavoitellaan pidemmällä aikavälillä öljylämmityksestä luopumista, eivät olemassa olevat öljylämmityskohteet kuitenkaan ole esteenä ympäristödiplomin myöntämiseen. Diplomi ei vaadi täydellisyyttä. Tärkeää on katsoa eteenpäin ja miettiä, miten voimme tulla hieman paremmiksi ja miten voimme yhdessä pitää huolta Jumalan meille lahjoittamasta luomakunnasta ja planeetastamme. Jokainen seurakunta voi viestiä ympäristötyöstään omalla tavallaan. Näkyykö teidän viestinnässänne, nettisivuilla tai somessa seurakunnan ympäristövastuu?

Mitä se maksaa?

Seurakunnissa mietitään luonnollisesti kustannuksia. Ympäristöystävälliset valinnat ovat usein kalliimpia. Toisaalta energia- ja kiinteistökuluista syntyvät suurimmat säästöt. Hyvin valmisteltu kiinteistöstrategia tuo säästöjä pitkällä tähtäimellä. Seurakunnassa tehty ympäristödiplomihakemus ei sinänsä maksa muuta kuin työntekijöiden työnajan ja auditoijan palkkion verran. Se on samalla investointi potentiaaleihin säästöihin sekä tulevaisuuteen.

Kilpailemme kirkossa myös tulevaisuuden työntekijöistä. Monelle työntekijälle ympäristöasiat ovat tärkeitä. Nuoret vastavalmistuneet etsivät töitä nykyään myös merkityksellisyyden perusteella. Kristitylle merkityksellisyys löytyy helposti kirkon työstä ja toisten palvelemisesta. Joillekin merkityksellisyyteen liittyy vahvasti myös vastuu luomakunnasta. Se voi olla ratkaiseva tekijä työpaikan valinnassa ja kirkon kuvassa uskottavana toimijana yhteiskunnassa. Millään sukupolvella ei ole yksinoikeutta onnellisuuteen tai hyvään elämään. Tulevien sukupolvien onnellisuus ja elinmahdollisuudet ovat yhtä tärkeitä kuin omamme.

Sparrataan ja keskustellaan näistä asioista yhdessä. Ottakaa rohkeasti yhteyttä, jos kaipaatte koulutusta tai ihan konkreettista apua diplomin hakemiseen. Yhdessä saamme enemmän aikaan.

Tulkaa kuulemaan lisää 18.8. joko livenä tai etänä ja inspiroitumaan asiantuntijoiden ajatuksista hiilineutraaliudesta – puhumassa mm. työelämäprofessori Jouni Keronen ja professori Jyri Seppälä:

Hiilineutraalit seurakunnat – hiilineutraali kirkko 2030 – evl.fi