Mitä monikulttuurinen ja moniarvoinen toimintaympäristö merkitsee kirkolle ja sen missiolle? Tulevaisuusselontekotyöryhmä etsi näkökulmia tähän kysymykseen Lontoosta yhdessä kansliapäällikkö Jukka Keskitalon kanssa.
Monikulttuurisuus, kulttuurienvälisyys ja oma kulttuuri
United Reformed Church julistautui vuonna 2005 monikulttuuriseksi. Michael Jagessarin mukaan teko korostaa toisaalta kirkon lähtökohtaista monikulttuurisuutta, toisaalta kulttuurienvälisen kohtaamisen edellyttämää työtä.
Monikulttuurisuudessa ja kulttuurienvälisyydessä ”moneus” tai ”välisyys” on lopulta varsin harvoin suurin ongelma. Usein kysymykseksi nousee se, mitä kulttuurilla ymmärretään. Aito kulttuurienvälisyys edellyttää sitä, että jokaisen kulttuurin arvo tunnistetaan.
Lontoon merimieskirkolla Anna Hälli avasi näkökulmia suomalaisuuteen Lontoossa ja brittiläiseen yhteiskuntaan suomalaisesta näkökulmasta. Oma alkuperä ja kieli korostuvat helposti uudessa ympäristössä. Monesta ulkomaalaisesta on tullut Lontoossa kansainvälisempi – ja tietoisempi omista juurista.
Paikallinen Lontoo
Contextual Theology Center Itä-Lontoossa kontekstualisoi teologiaa toiminnan kautta. Lähtökohtana on ”community organizing”, voiman löytäminen yhteisön eteen yhdessä tehdystä työstä. Toisista oppiminen ja lattean aktivismin välttäminen edellyttävät aitoja suhteita ja yhteisiä ponnisteluja erilaisissa yhteisöprojekteissa.
Lontoon piispa Richard Chartres esitteli Lontoon hiippakuntaa. Jäsenyysluvut, jumalanpalvelusosallistumiset ja kirkolle annetut lahjoitukset ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 1990 lähtien. Johtajuuden rooli on korostunut. Kirkko tarvitsee johtajuutta, joka kasvaa uskosta ja luottamuksesta ja on valmis inspiroimaan.
Vuoteen 2020 tähtäävä hiippakunnan visio nostaa esille kolmen C:n ohjelman: confidence, compassion, creativity – luottamus, myötätunto, luovuus. Pappiskoulutuksessa korostetaan lukemisen ohella tekemistä. Teologia ja rukous kuuluvat yhteen.
Kirkon uusi elämä
Itä-Lontoolainen kirkko St Paul’s Old Ford oli jo käyttökiellossa, kun sen kohtalo muuttui. Uusi kirkkoherra Philippa Boardman käynnisti paikallisten ihmisten ja eri järjestöjen kanssa projektin, jonka myötä kirkko uusiutui seitsemän vuoden aikana voimakkaasti. Kirkkosaliin rakennetussa ”arkissa” kuntoutetaan ihmisiä ja kannustetaan niukoista oloista tulevia lapsia kouluttautumaan.
Kirkko on yhä ensisijaisesti rukouksen huone. Sunnuntaiset messut ja päivittäiset, seurakuntalaisten johtamat rukoushetket ovat kirkon ytimessä ja avaavat näkökulman kaikkeen muuhun, mitä kirkossa tehdään.
Samaan aikaan Suomessa
Maailma on mosaiikki, ja kirkko elää paikallistasolta käsin. Niin Lontoossa kuin Suomessa onnistuminen näyttää edellyttävän selkeyttä missiossa ja visiossa sekä herkkyyttä tunnistaa toimintaympäristön piirteet ja tarpeet. Vakaumus vakuuttaa, ja läsnäolo on sitoutumista.
—
Timo-Matti Haapiainen
Kirkon tulevaisuusselontekotyöryhmän sihteeri
Kirkon tulevaisuusselonteko on kirkkohallituksen kirkolliskokoukselle neljän vuoden välein antama tulevaisuutta luotaava keskusteludokumentti. Sen tavoitteena on laajemman tulevaisuuskeskustelun herättäminen kirkossa. Vuonna 2014 ilmestyvän tulevaisuusselonteon aiheena on ”Kirkkona monikulttuurisessa yhteiskunnassa”.
Tulevaisuusselontekotyöryhmä
Kirkko 2020 -tulevaisuusselonteko (2010)