”Kirkkoon kuuluminen on suurin herätysliike”

Juha Luodeslampi

Kuva: Raine Haikarainen

 Miksei me järjestetä kirkossa päivätansseja? Suuret ikäluokat ovat eläköityneet ja yksinäisyys lisääntyy. Ihmisillä on syvä kaipaus jutteluun ja toisen ihmisen lähelle. Seurakuntien on haettava rohkeita pieniä uusia juttuja, joissa otetaan todesta ihmisten kaipaus sekä toisen ihmisen että Jumalan luokse, sanoo kirkkohallituksen aikuistyön työalasihteeri Juha Luodeslampi.

Luodeslammen mielestä Suomen evankelisluterilaisen kirkon suurin herätysliike ei ole saanut ansaitsemaansa huomiota, kunnioitusta ja arvostusta, eikä sitä ole edes ymmärretty herätysliikkeeksi.

Kirkkoon kuuluminen on suurin herätysliike. Se, että maksaa kirkollisveronsa ja osallistuu harvakseltaan kirkossa elämänkaarijuhliin, on vakavasti otettava hengellisyyden muoto.  Tämän liikkeen jäseniä ei saisi nähdä vain massana, jota täytyisi jollakin erityisellä tavalla aktivoida. Heitä pitää kunnioittaa.

Musta ja valkoinen ovat uskon todellisuudelle vieraita värejä

Tälle suurelle herätysliikkeelle kirkon hyvin hoitama perustyö vaikkapa diakoniapuolella tai lapsi- ja nuorisotyössä on tärkeää. Kirkon luotetut toiminnot kantavat.

Toisaalta taas yhteiskunnallinen muutos on johtanut siihen, että kirkossakaan ei ole enää olemassa yhtä tai kahta aikuisten ihmisten todellisuutta.

Olemme siirtyneet Kuopion torilta persialaiselle torille, keskelle monenkirjavaa mahdollisuuksien merta. Tässä tilanteessa aikuiset tarvitsevat myös uudenlaisia uskontoon liittyviä taitoja, Luodeslampi arvioi.

Noita uusia taitoja hän etsii ja löytää kirkon vanhasta perinteestäkin.

Jos ihminen ei pysty olemaan kriittinen omia ajatuksiaan kohtaan, hän ei pysty kunnioittavaan kohtaamiseen monenkirjavassa maailmassa. Meillä on pitkät perinteet oman hengellisyyden kritiikissä. Ne on kaivettava esiin.

Meidät on heitetty harmauteen, uskon ja epäuskon loppumattomaan jännitteeseen. Musta ja valkoinen ovat uskon todellisuudelle vieraita värejä. Ihmisen on oltava rohkea myös epäilyssään.

Kirkkokahveja ja sauvakävelypyhiinvaellusta

Verkostoituminen on päivän sana kirkon aikuistyössäkin.

Näkisin mielelläni seurakuntien järjestävän vaikka paikallisten urheiluseurojen kanssa sauvakävelypyhiinvaelluksia. Se suuren herätysliikkeen väki lähtee mukaan tällaiseen.

Yksi trendi kirkon työssä on korostaa jumalanpalveluksen keskeistä merkitystä. Juha Luodeslampi näkee myös toisenlaisen suuren ajatuksen mahdolliseksi.

Voimme myös ajatella, että koko viikko on sitä jumalanpalvelusta arjessa. Jumalan kohtaamista tapahtuu koko ajan, läpi viikon. Jumala voi palvella meitä ja me Jumalaa niin kovin monin eri tavoin. Emme saisi survoa asioita kirkossakaan liian yksinkertaiseen muottiin.

Kirkon aikuistyössä on paljon toimintaa, kuten vaikkapa sinkkuillat, jossa osallistuja profiloidaan jo valmiiksi. Luodeslampi toteaa, että ne ovat hyvä asia, mutteivät sovi kaikille.

Tarvitaan myös avoimempaa kohtaamisen mahdollisuutta. Kirkkokahvit ovat aivan huippujuttu. Niille pystyy osallistumaan satunnainenkin kirkossakävijä ilman paineita.

Juha Luodeslampi on pappi, kasvatustieteilijä ja kuvanveistäjä, joka on suuren osan uraansa kehitellyt uudenlaisia oppimismenetelmiä uskonnonopetukseen.  Nykyisessä työssään hän rientää neuvottelukunnasta ja toimikunnasta toiseen ja haluaa olla luomassa jotakin uutta kirkon aikuistyöhön.

JÄTÄ KOMMENTTI

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.