Yhdessä on enemmän

Post-it-lappuja taululla.
Kiitos kaikkien osallistujien aktiivisuuden seurakuntavaalien mediatyöpajassa syntyi lappuviidakko, jonka järjestämisen jälkeen tarjoaa kymmeniä mahdollisia tapoja kehittää vaaliviestintää.

Kokeileminen, verkostot ja yhteiskehittäminen toistuvat myös viestintäselvityksessä jatkuvasti. Koska sanat muovaavat todellisuutta, niin millaista tekemistä ja tulevaisuutta näillä sanoilla rakennetaan?

Yhteistä tekemistä perustellaan monipuolisesti. Itselleni merkittävimpiä syitä ovat

  • mahdollisuus tuottaa työstettävään asiaan nopeasti runsaasti erilaisia näkökulmia, jolloin kompleksisuudesta on mahdollisuus saada vähän parempi ote
  • tuttuuden ja sitä kautta luottamuksen rakentaminen, mikä on edellytyksenä yhteistyön kehittymisessä
  • yhdessä tekeminen on hauskaa ja innostavaa 😉

Tapauskertomus ideavyörystä

Tiistaina 5.4.2022 tätä testattiin seurakuntavaalien mediatyöpajassa, kun yli 40 viestinnän ammattilaista kokoontui pohtimaan vaalien näkyvyyden kasvattamista sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa. Innostavien alustusten jälkeen joukko jakaantui kahdeksaan ryhmään pohtimaan kahta kysymystä:

  • Miten saada toimittajat tekemään juttuja?
  • Miten murtautua kirkon kuplan ulkopuolelle somessa?

Työskentelytavaksi oli valittu nopeatempoinen ideoiden tuottaminen, jossa jokaisella ryhmällä oli reilu vartti tuottaa molempiin kysymyksiin mahdollisimman paljon ehdotuksia. Lopputuloksena syntyi kaksi yli 50 idean ”kasaa”. Erinomaisia kehittämisen alkuja ja myös suoraan toteuttamiskelpoisia ehdotuksia viestinnän kehittämiseksi.

Värikkäitä post-it lappuja kasassa.
Lappukasassa voivat erinomaiset ideat peittyä hälyn alle.

Laputtamisesta eteenpäin

Muistan monta vastaavaa innostavaa yhteistä työskentelyä, joiden jälkeen olen intoa puhkuen palannut töihin. Vähemmän yllättäen puhkuminen on valitettavan usein muuttunut huohottamiseksi, kun työn arki on jyrännyt innostuksen alleen.

Yksi tapa auttaa tilannetta on rakentaa jokaisesta yksittäisestä kehittämistuokiosta osa jotain suurempaa kokonaisuutta ja juurruttaa tekeminen aina osaksi normaalia tekemistä. Tässä tapauksessa se tarkoitti hyvin yksinkertaista ja toistettavaa tapaa, jossa

  • aihe oli osallistujille tärkeä ja ajankohtainen, jolloin osallistuminen perustui tarpeeseen
  • työskentely rakennettiin osallistavaksi, mikä tarkoitti, että alustajille oli mahdollista tehdä kysymyksiä, ja jokainen pääsi osallistumaan pienryhmissä haluamallaan aktiivisuudella. Omien ajatusten jakaminen vahvistaa sitoutumista asiaan ja parantaa oleellisesti asioiden muistamista.
  • työskentelyn tulokset jaetaan jalostetussa muodossa takaisin ja vielä tässäkin vaiheessa on mahdollista kirjoittaa lisää lappuja ja myös peukuttaa tehtyjä ehdotuksia
  • avoin mahdollisuus jatkotyöskentelylle, jos se koetaan yhdessä tarpeelliseksi. Tämä tekee kaikista osallistujista työskentelyn omistajia ja vastuullisia.

Innostus tarttuu

Yksi itselleni merkityksellisistä yhteisen tekemisen kannusteista on innostus ja hauskuus. Usein olen työskentelyn alkaessa miettinyt, että miten tästäkin voisi innostua. Melkein jokainen kerta yhteinen tekeminen ja muiden ideoiden kuuleminen, niistä innostuminen ja kehittelyn jatkaminen ovat voimauttaneet. Seuraavat työtehtävät ovat tuntuneet kevyemmiltä.

Kun seuraavan kerran pohdit jotain ongelmaa, niin kannustan miettimään, että keiden kanssa tätä olisi mahdollista pähkäillä yhdessä. Takaan, että se kannattaa. Ja muista jakaa hyviä kokemuksia.

Sami Kallioinen.

Sami Kallioinensami.kallioinen@evl.fi
hankejohtaja,
kokonaiskirkollinen viestintäselvitys
Kirkkohallitus