Verkkohanke kansainvälistymässä – teemme kärkituotetta!

Verkkohanke vieraili Euroopan kirkkonörttien kokoontumisessa Sveitsissä kesäkuun ensimmäisellä viikolla.

European Christian Internet Conference (ECIC) on eurooppalainen verkosto mm. webmastereille, verkkopastoreille, journalisteille ja toimittajille kristillisen internetin alalla. ECICin tarkoitus on ylläpitää viestintätekniikan toimijoiden verkostoa, jossa voidaan vaihtaa kokemuksia ja ajatuksia kansainvälisesti sekä rikastaa oman kirkon verkkotyötä. Käytännössä tiedonvaihto ja jakaminen tapahtuvat vuosittaisissa konferensseissa ja Facebook-ryhmässä. Ensi vuonna ECIC-konferenssi juhlii 20-vuotispäiväänsä ja Suomella on kunnia olla tuolloin isäntämaana.

Kansainvälisiä käyttäjäpersoonia ja suitsutusta Jäsen360˚:lle

Verkkohankkeen vastuulla oli tänä vuonna paitsi kertoa hankkeen tilannekatsausta myös innostaa eurooppalaisia kollegoja käyttäjäkeskeiseen ajatteluun erityisesti käyttäjäpersoonien kautta. Verkkohankkeen pilottiseurakunnissa hyväksi todettu ”paperinukkejuliste” saikin konferenssissa englanninkielisen muodon. Työpajassa muun muassa tanskalaiset, sveitsiläiset, brittiläiset, ruotsalaiset ja irlantilaiset kollegat puuhastelivat monikulttuuristen käyttäjäpersoonien parissa. Työpaja havahdutti ainakin sen vetäjät huomaamaan, kuinka onnistunut ja hyödyllinen Kotimaan Jäsen360◦-segmentointi on, kun kollegat eri maista ihmettelivät kateellisena maltillisten, irrallisten, avomielisten ja uskollisten hengellisyyttä, median käyttöä ja suhdetta kirkkoon. Kuinkahan yleistettäviä nämä segmentit mahtaisivat olla?

Geneven järjestöjen verkkosivustot tiukassa syynissä

Lisää vertailukohtaa hankkeen oikeasta suunnasta ammensimme tutustumalla Kirkkojen maailmanneuvoston, Luterilaisen maailmanliiton ja ACT Alliancen verkkoviestintään.  Tuntui hyvältä kuulla, että keskeiset suuntaviivat ovat samanlaiset sekä Suomessa että näissä suurissa kansainvälisissä järjestöissä.

Esimerkiksi Kirkkojen maailmanneuvostossa on tavoitteena hajauttaa verkkosivuston ylläpitoa kaikille työntekijöille siten, että sivuston sisällöt olisivat tekemisen keskiössä ja tekniikka helppokäyttöistä, jotta verkkosivustoa osaisi ylläpitää kuka tahansa ilman ohjelmointitaitoa. Kuulostaako tutulta? 😉

Kaikki järjestöt pyrkivät myös käyttämään paljon kuvia sivustoillaan – kuten verkkohankkeen sivustomalleissakin on suunniteltu, maltillisten seurakuntalaisten toivetta seuraten. Järjestöjen etusivuilla kuvia vilisikin karusellissa, mutta sisältösivuilta löysin kyllä uuvuttavan pitkiä tekstikappaleita ja virallisia henkilöpotretteja. Kuitenkaan en onnistunut Googlesta löytämään tapaamiemme järjestöedustajien kasvokuvia ja nimiä – eihän niitä nyt tullut kirjoitettua ylös. Olisiko kenties työntekijöiden esittelyssä ja hakukoneoptimoinnissa pikkuisen parantamisen varaa?

ACT Alliance taas kertoi, että heidän verkkosivustollaan on tavoitteena mahdollistaa paikallinen kustomointi kuitenkin säilyttäen yhteisen tunnistettavuuden. Tämä tarkoittaa siis sekä sisältöjä että visuaalista ilmettä. Kysellessämme tarkempaa kuvausta paikallisesta kustomoinnista emme kuitenkaan saaneet selkoa asiaan. Paikalliset uutiset, perustiedot ja linkit tietysti ovat osa paikallista ilmettä, mutta kuvien perusteella Montenegrossa autetaan intialaisia ja Ukrainassa perulaisia. Hmm…

Viimeisimpänä muttei vähäisimpänä pohdimme järjestöjen jalkautumista sosiaalisen mediaan. Esimerkiksi Facebookista löytyvät sivut englanninkieliset sivut ”World Council of Churches” ja ”ACT Alliance”. Tykkäämisten ja kommenttien osalta järjestöt olivat huolissaan siitä, että ihmiset kyllä seuraavat näitä Facebook-sivuja mutta eivät oikein osallistu. Samaa dilemmaa pohdittiin verkkohankkeen ”Vuorovaikutteisuuden ilosanoma”-työpajassa. Tuolloin jakamisen kimmokkeeksi löydettiin mm. rohkea sanoitus ja kommentointiin innostajaksi suora kysymys. Organisaation työn esittely ja kokouskuvat sen sijaan eivät olleet jakamisinnostuksen kärjessä… Olisikohan tässä vinkkiä myös järjestöjen some-viestinnän kehittämiseen kohti innostavampaa ilosanomaa?

Verkkohanke – kehityksen kärjessä?

Kokonaisuudessaan visiitti ECICiin jätti paljon ajattelemisen aihetta. Tänä vuonna jäin ajattelemaan erityisesti sitä, kuinka innovatiivista hanketta verkkohankkeen seurakunnat ovatkaan tekemässä. Responsiivista, käyttäjälähtöistä, modulaarista, yhteistä, paikallista, jaettavaa, hajautettua, helppokäyttöistä – kaikkea sitä ja enemmän, mitä ”kattojärjestömme” tekevät ja vasta haikailevat!

Verkkohankkeella olisi paljon annettavaa ja kerrottavaa eurooppalaisille kollegoillemme. Muistetaanhan pitää siis häntä pystyssä, vaikka välillä tulee takapakkia ja sudenkuoppia. Verkkohankkeessa luodaan uutta ja innovatiivista verkkosivustoa, mitä aikanaan kehtaa esitellä ”paremmissakin piireissä”!

Toki on myös opittavaa – vai mitä sanoisit esimerkiksi kuvien keräämisestä Instagram-haasteella ruotsalaisten esimerkin mukaisesti?

Aurinkoista ja idearikasta kesää toivottaen,
Marjukka

P.S. Vain yhdellä edellä esitellyistä isoista järjestöistä on responsiivinen sivusto eli verkkosivustoa voi käyttää helposti kännykällä. Joko testasit, mikä se on?