Ehdokasrekrytointi on yksi seurakuntavaalien painopisteistä. Tulevalla vaalikaudella kirkossa on edessä monia isoja haasteita, jotka liittyvät niin ihmisten kirkkosuhteeseen kuin kirkon rooliin suomalaisessa yhteiskunnassa. Yhteiskunnallisen legitimiteetin säilyttäminen vaatii aktiivista viestintää arvoista, joille kirkko toimintansa perustaa.
Uudet päättäjät pääsevät ratkomaan isoja kysymyksiä: Mitä tehdään paikallisissa yhteisössä, kun seurakunnat kuuluvat suuriin yhtymiin? Millaista työtä seurakunnissa tehdään, kun kaikkeen ei ole enää varaa? Mistä luovutaan ja mihin halutaan ehkä entistä enemmän panostaa? Ei ole yhdentekevää millaisia ihmisiä on päättämässä kirkon tulevaisuudesta.
Vaalityön parhaita hetkiä ovat ne, kun saa pohtia näitä kysymyksiä eri puolilla Suomea. Viime viikolla sain vierailla kirkkoherrojen kokouksessa Lapualla ja Jyväskylässä sekä hiippakuntavaltuustossa Kuortaneella. Näissä kohtaamisissa puhuimme vaikuttamisesta, vaaleista, seurakunnan arjesta ja unelmistamme, mutta myös työntekijöiden roolista vaalien esillä pitämisessä ja ehdokasrekrytoinnissa.
Työntekijät innostajina ja valitsijayhdistysten tukena
Työntekijöillä on erinomaiset verkostot kutsua ihmisiä rakentamaan kirkkoa; tuulettamaan ja uudistamaan. Sitä mieltä ovat myös piispat tuoreella vaalivideolla.
Kaikissa sopivissa ja sopimattomissakin tilanteissa kannattaa lähteä kysymään sopivilta henkilöitä, että lähtisitkö luottamushenkilöksi.
– Piispa Kaarlo KallialaMeidän seurakuntien työntekijät tapaavat viikoittain erilaisia ihmisiä mitä erilaisimmissa tilanteissa. Ja nämä tilanteet kyllä kannattaa käyttää hyödyksi: rohkaista ihmisiä lähteä mukaan ehdokkaiksi vaaleihin.
– Piispa Simo PeuraEnnen kaikkea se, että työntekijällä on se oma sisäinen palo. Nyt on seurakuntavaalit ja nyt on meidän seurakunnasta kysymys.
– Piispa Samuel Salmi
Kysymys työntekijöiden roolista vaalityössä ei ole ollut kirkkoherrojen kokemusten mukaan ihan yksinkertainen, mutta uudenlaista otetta ehdokasrekrytoinnin esillä pitämiseen toivottiin.
Työntekijöitä haluttiin rohkaista siihen, että vaaleja on pidettävä esillä ja omia verkostoja tulee hyödyntää. ”Nyt on oikea aika nostaa esille oman seurakunnan isoja tulevaisuuden kysymyksiä, niitä todellisia kysymyksiä, sitä arkea ja totuutta”, totesi yksi kirkkoherroista. Esimiehillä on merkittävä rooli siinä, millainen vaalityön ilmapiiri seurakunnissa syntyy.
Ongelmallisena pidettiin sitä, että jos työntekijät ehdokkaita rekrytoidessaan pyrkivät kokoamaan itselleen tai omalle työalalleen tukijoukon. Yhteinen toive silti oli, että valitsijayhdistykset saisivat listat täyteen, ja että ehdokkaiksi onnistuttaisiin saamaan uusia ihmisiä. Yhdessä todettiin, että valitsijaryhmät on syytä kutsua koolle jo hyvissä ajoin keväällä.
Hyvän tekemisen viesti kantaa
Keskustelimme paljon myös siitä, miten hyvän mahdollisuuden vaalit antavat seurakuntatyön esillä pitämiseen. ”Me puhutaankin nyt ensisijaisesti uskosta hyvän tekemiseen ja vaalit tulevat sitten siinä rinnalla”, totesi yksi kirkkoherroista. Yhteen paperiin oli kirjoitettu: ”Seurakuntavaalit on valopilkku pimenevässä kaamoksessa”.
Vaikka se olisi kirjoitettu pilke silmäkulmassa, se on melko paljon ihmisiltä, joille vaalit ovat iso hallinnollinen ja viestinnällinen ponnistus.
Kotiin lähtiessä yksi kirkkoherroista huikkasi minulle: ”Kyllä minä tästä nyt jonkinlaisen herätyksen sain. Kyllä se on niin, että tämä on meidän kaikkien työntekijöiden yhteinen juttu”.
Pienistä puroista kasvaa vuolas virta.
Mari Leppänen
projektipäällikkö, seurakuntavaalit
Lue myös: Seurakuntavaalit ovat tärkeä julkisuuskampanja
Ehdokasrekrytoinnin yhteinen kampanja-aika on seurakunnissa 31.3.–20.4.
Ehdokasrekrytointiin tarkoitettua materiaalia voit tilata osoitteesta sakasti.evl.fi/seurakuntavaalit
Lisää vaalivideoita seurakuntavaalien Youtube-kanavalla