Kirkkohallituksen asiantuntijoiden tehtäviin kuuluu olennaisena osana omaan vastuualueeseensa liittyvien yhteiskunnallisten ilmiöiden ja muutosten seuraaminen. Moni on tehnyt tätä osana perustyötään, mutta jo vuosien ajan Kirkkohallituksessa on myös eri tavoin pyritty kokoamaan laajempaa tilannekuvaa.
Aiemmin tilannekuvan seurantaa tehtiin mm. Kirkon viestinnässä osana laajempaa mediaseurantaa. Syksystä 2021 alkaen Kirkkohallituksessa on tilannekuvaa seurannut eri osastoilta kerätty Tilannekuvatiimi. Se on tuottanut kuukausittain kirkon johdon käyttöön sekä keskeisimpiä yhteiskunnallisia trendejä että erilaisia mahdollisesti merkityksellisiksi ajateltuja heikkoja signaaleja kokoavan tilannekuvaraportin.
Tilannekuvaprosessi perustuu asiantuntijoiden eri kanavista keräämiin havaintoihin: ilmiöihin, signaaleihin ja eri teemoissa harjoitettavaan seurantaan, joista kerran kuukaudessa poimitaan olennaisimmat. Ne ryhmitellään liikennevaloin punaisiin, joihin on välittömästi reagoitava, keltaisiin, joita seurataan tiiviimmin ja vihreisiin, jotka kirjataan vain tiedoksi. Raportti esitellään Kirkkohallituksen johtoryhmälle, jossa jokaiselle asialle nimetään vastuutaho ja sovitaan toimenpiteistä. Raportti toimitetaan myös arkkipiispan kansliaan ja piispainkokoukselle.
Keskeinen kanava signaalien keräämiselle on ollut Kirkkohallituksen Teamsin Tilannekuva-kanava, jonka kautta Kirkkohallituksen asiantuntijoita on pyydetty osallistumaan tilannekuvan luomiseen julkaisemalla kanavalla omia havaintojaan. Kanavan kautta havaintoja on saatu ajoittain ihan mukavasti, mutta vielä sen käyttö ei vaikuta täysin vakiintuneen osaksi asiantuntijoiden työtä. Tilannekuvatyön laatu ja kattavuus kohenisivat vielä aktiivisemmasta ja laajemmasta osallistumisesta.
Vuonna 2022 pinnalla olivat sota, uskonnonvapaus ja vaalit
Mitä tilannekuvatyössä sitten on noussut esille? Kävin läpi kaikki vuoden 2022 aikana tehdyt tilannekuvaraportit, ja niistä muodostui kiinnostava ja monipuolinen kuva vuoden aikana esillä olleista aiheista. Jokaisessa raportissa nostetaan esille 5–10 kirkon kannalta tärkeänä ja huomioimisen arvoisena pidettyä asiaa.
Kymmenen eniten huomioita keränneiden asioiden lista näyttää tällaiselta:
| 1. | Ukrainan sota | 8 |
| 2. | Uskonnonvapaus, uskonnot yhteiskunnassa | 7 |
| 2. | Seurakuntavaalit | 7 |
| 4. | Kirkko (ja Kirkkohallitus) julkisuudessa | 6 |
| 4. | Kirkon talous | 6 |
| 4. | Kirkko ja yhteiskunta, kirkkolaki | 6 |
| 7. | Uskonnonopetus & koulut | 5 |
| 8. | Kirkon sisäinen keskustelu | 4 |
| 8. | Köyhyys ja pahoinvointi | 4 |
| 8. | Kristillisyys yhteiskunnassa | 4 |
Ukrainan sota ykkösasiana tuskin on yllätys. Todellisuudessa huomioita aiheesta olisi voinut kertyä tilannekuvatyössä tätäkin enemmän, mutta koska sodan alkuvaiheessa myös Kirkkohallituksen valmiusryhmä seurasi tilannetta tiiviisti ja teki siihen liittyvää ohjausta, työryhmä teki päätöksen pitää aiheen seurantaa omassa työssään pienemmässä painoarvossa. Keskittyminen muutenkin paljon esillä olevaan ja uutiset täyttäneeseen tilanteeseen olisi saattanut kadottaa näköpiiristä muut heikommin havaittavat tilanteet ja kenties juuri kirkon kannalta olennaisimmat trendit.
Toiseksi eniten seurannassa esillä olivat uskonnonvapauteen, uskontojen asemaan yhteiskunnassa sekä seurakuntavaaleihin liittyvät asiat. Esimerkiksi alkuvuodesta julkisuudessa oli paljon uutisointia ja myös teemaa sivunnutta keskustelua oikeudenkäynnistä, jossa Päivi Räsästä syytettiin kansanryhmää vastaan kiihottamisesta tämän homoseksuaaleja loukanneiden puheiden vuoksi.
Loppuvuodesta raportissa tuotiin esille mm. kristinuskon merkityksen väheneminen Englannissa, jossa kristillisiin kirkkoihin kuuluvien määrä alitti ensimmäistä kertaa 50 prosentin rajan. Vaikka tilannekuvaryhmä onkin painotetusti seurannut suomalaista keskustelua, koko ajan tarkoituksena on ollut tuoda esille myös sellaisia kansainvälisiä havaintoja, joilla saattaa esimerkiksi pidemmällä aikajänteellä olla merkitystä myös oman kirkkomme kannalta.
Tilannekuvatyö toimii varautumisen välineenä
Vuoden aikana julkisuudessa käytiin jälleen myös suoraan kirkkoon liittyvää keskustelua, mutta joidenkin aiempien vuosien kaltaisilta kriiseiltä onneksi vältyttiin. Silti keskeinen asia tilannekuvaraporteissakin on ollut kirkkoon liittyvän keskustelun seuraaminen ja sen myötä varautuminen tilanteisiin, jotka saattavat vaatia seurantaa tai tarkempaa ohjausta.
Esimeriksi maaliskuussa 2022 tilannekuvaraportissa tarkasteltiin sitä, miten kirkko oli reagoinut Ukrainan sotaan liittyviin asioihin, ja miten näitä prosesseja oli ohjattu (todettiin tilanteen olleen pääsääntöisesti hyvin hallussa ja reagoinnin tilanteen mukaista), ja varauduttiin siihen, herättävätkö kirkossa käynnissä olleet tuotannollis-taloudelliset neuvottelut laajempaa huolta ja keskustelua. Myös kirkon talouteen liittyviä indikaattoreita seurattiin, niin kirkon verokertymää kuin myös seurakuntien päätöksiä kirkollisveron suhteen.
Hyvin keskeinen teema seurannassa on koko ajan ollut kirkon ja yhteiskunnan suhteet. Tilannekuvatyössä on seurattu niin kirkkolain uudistuksen etenemistä kuin keskustelua ja kannanottoja, jotka liittyvät kirkon yhteiskunnalliseen asemaan. Koko vuoden 2022 ajan käytiin keskustelua myös koulujen uskonnonopetuksesta, ja keskustelu jatkuu yhä.
Yhteiskunnalliset teemat painottuvat muutenkin seurannassa. Raporteissa on seurattu niin kristillisten juhlapyhien merkityksen muutosta kuin huomioita, tutkimuksia ja raportteja köyhyyden ja pahoinvoinnin kasvusta ja heikkeneväksi ennakoidun talouskehityksen suomalaisille tuomista haasteista.
Monesti raporttiin kirjatut havainnot ovat perustuneet uutisoinnissa esille nostettuihin tutkimusraportteihin tai muihin selvityksiin, joiden pohjalta on pyritty pohtimaan sitä, miten näitä havaintoja tulisi kirkon työssä huomioida. Samoin on pohdittu, kenelle tai mille taholle kuuluisi ottaa vastuu tilannekuvaraportin havaintojen kenties edellyttämistä käytännön toimista.
Oheisen kymmenen keskeisimmän teeman ohella seurattuja teemoja on ollut paljon muitakin. Huomiota kiinnittää se, että vuoden 2022 aikana koronakriisiin liittyvä teemat jäivät aivan alkuvuotta lukuun ottamatta hyvin vähälle. Aikamme eksistentiaalinen megakriisi, ilmasto, nousi myös seurannassa monesti esille, mutta totesimme kirkon näkökulmien olevan tähän aiheeseen ehkä nykyisin aiempaa vaikeammin tunnistettavissa: koko yhteiskunta tunnistaa jo kriisin, ja aiemman herättelyn sijaan olisi ehkä löytää uudenlaista otetta.
Tilannekuvan päivittäminen on yhteinen tehtävä
Kirkkohallituksessa tehty tilannekuvatyö on todettu tarpeelliseksi, ja sitä tullaan kuluvanakin vuonna jatkamaan ja entisestään kehittämään. Tiimin jäsenillä on omat laajat havaintoverkostonsa, mutta niilläkin on rajansa.
Kirkkohallituksen Teamsissa on avoin Tilannekuva-kanava, jolle Kirkkohallitus-tiimin jäsenet voivat päivittää omia havaintojaan. Myös muu kirkon työyhteisö voi toimia tilannekuvatyön tukena toimimalla aktiivisesti paitsi kirkon yhteisillä kanavilla, myös esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, josta monet havainnot tilannekuvatyötäkin varten löydetään.
Mitä useampi jakaa omia, ehkä aluksi merkityksettömältäkin tuntuvia havaintojaan ja niihin liittyviä pohdintoja, sitä kattavampaa ja laadukkaampaa voi olla myös kirkon johdon tarpeisiin tehtävä tilannekuvatyö.
Lari Lohikoski
Verkkoviestintäpäällikkö
Kirkon viestintä