Nuorisoväkivalta ja seurakuntien nuorisotyö

Ilmiö

Nuorten tekemä väkivalta on ilmiönä noussut vahvasti julkiseen keskusteluun ja näkyy myös nuorisotyötä tekevien arjessa. Nuorten väkivalta- ja erityisesti ryöstörikollisuus on viime vuosina näyttänyt huolestuttavaa kehitystä. Alle 21-vuotiaiden rikosepäilyjen määrä on kasvanut yli kaksinkertaiseksi vuodesta 2015 lähtien. Viime vuonna rekisteröitiin lähes 10 000 alle 21-vuotiaiden tekemää väkivaltarikosta, kuten pahoinpitelyjä, ryöstöjä ja henkirikoksia, mikä on noin neljännes (23%) enemmän kuin edellisvuonna. Tämän vuoden tilastot kertovat nuorten väkivaltarikosten kasvusta entisestään.

Väkivaltaa ilmenee kouluissa, vapaa-ajalla ja digitaalisessa ympäristössä. Väkivallan muodot vaihtelevat fyysisestä väkivallasta sanalliseen ja psykologiseen väkivaltaan. Nuorten tekemä vakava väkivaltarikollisuus on myös tietyiltä osin yhteydessä katujengeihin.

Nuorisoväkivallan juuret ovat monimutkaiset. Siihen voivat vaikuttaa perheiden ongelmat, päihdeongelmat, koulumaailman haasteet, yksinäisyys, syrjäytyminen ja sosiaaliset tekijät. Myös sosiaalisen median ja muun median vaikutus osaltaan lisäävät konflikteja nuorten keskuudessa.

Nuoruus sisältää rajojen koettelua, mutta kenenkään nuoruutta ei pitäisi varjostaa rikosten tekeminen tai uhriksi joutumisen pelko. Nuorisoväkivalta voi johtaa vakaviin fyysisiin ja psyykkisiin vammoihin, pitkäaikaisiin seurauksiin sekä uhreille että tekijöille. Sen yhteiskunnalliset seurauksetkin ovat huomattavat. Se heikentää yhteiskunnan turvallisuutta ja aiheuttaa huomattavia kustannuksia terveydenhuollolle ja oikeusjärjestelmälle.

Väkivalta ja seurakunnan nuorisotyö

Monet tahot, kuten koulut, perheet, viranomaiset, seurakunnat ja nuorisojärjestöt työskentelevät nuorisoväkivallan ehkäisemiseksi. Ennaltaehkäisyn painopiste on nuorten tukemisessa ja heidän sosiaalisten- ja tunnetaitojensa kehittämisessä sekä riskitekijöiden tunnistamisessa ja niihin puuttumisessa.

Nuorisoväkivalta on vakava yhteiskunnallinen ongelma, ja kirkon nuorisotyöllä voi olla tärkeä rooli nuorten turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Seuraavassa esittelen kirkon nuorisotyötä tekevien huomioita väkivaltailmiöstä. Kesällä 2023 lyhyen kyselyn kautta 70 nuorisotyöntekijää antoi omat näkemyksensä aiheesta. Työntekijöiden kokemus oli, että nuorten väkivaltatilanteiden määrä oli joko pysynyt (samana 33% tai kasvanut (67%).

Kuvio 1. Miten väkivalta on ilmennyt nuorisotyöntekijöiden työssä (viimeiset kaksi vuotta)?

Seurakunnassa nuoristyötä tekevät toivovat laaja-alaisesti monen tasoista tukea väkivaltateeman käsittelyyn. Myös tosiasioiden tunnustamista ja selkeitä toimintaohjeita kaivattiin. Työntekijät kertoivat myös:

• kohdanneensa väkivallan uhkaa nuoren vanhemmalta.
• nuorten huolesta toisten nuorten aggressiiviseen käytökseen (kielenkäyttö, kiroilu, pahan puhuminen selän takana).
• nuorten välisen väkivallan pohdituttanut työyhteisön sisällä.
• tekevänsä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa väkivallan vähentämiseksi.
• moniammatillisen nuorisotyön työryhmän tutkineen alueen väkivallan syitä, ilmiöitä ja tekoja.
• työntekijät ovat kohdanneet nuorten välistä väkivaltaa rippileireillä.

Työntekijöiden johtopäätöksiä nuorisoväkivallasta

Vastausten perusteella seurakunnan työntekijät näkevät nuorisoväkivallan vakavana huolenaiheena ja korostavat tarvetta koulutukselle, yhteistyölle, tiedon keräämiselle ja avoimelle keskustelulle nuorten kanssa tämän ongelman ratkaisemiseksi. Moniammatillinen lähestymistapa ja aikuisten vastuu somessa ovat myös tärkeitä näkökulmia nuorisoväkivallan ehkäisyssä.

Tarve koulutukselle ja tietoisuuden lisäämiselle: Työntekijät kaipaavat lisää koulutusta ja tiedotusta nuorten tekemien rikosten ja väkivallan kasvun käsittelyssä. Koulutus voisi auttaa heitä puuttumaan paremmin tilanteisiin ja keskustelemaan nuorten kanssa rikosten seurauksista.

Nuorten harkitsemattomuus: Monet nuoret eivät näytä ymmärtävän tekojensa seurauksia tai eivät osaa ilmaista turhautumistaan muuten kuin väkivallalla. Työntekijät korostavat tarvetta vahvistaa nuorten tunnetaitoja, oikean ja väärän tunnistamista sekä toisen ihmisen kunnioittamista.

Yhteistyö paikallisten kumppaneiden kanssa ja moniammatillinen lähestymistapa: Työntekijät suosittelevat vahvaa yhteistyötä paikallisten kumppaneiden, kuten kunnan, järjestöjen, poliisin ja koulujen, kanssa nuorisoväkivallan torjumiseksi. He näkevät yhteisvastuun ja yhteistyön tärkeinä ratkaisuina asiassa.

Aikuisten vastuu: Vastauksista ilmenee, että aikuisten, erityisesti huoltajien, tulisi olla vastuussa omasta käyttäytymisestään somessa, koska nuoret voivat saada väärän viestin aikuisten väkivaltaisista kommenteista. Aikuiset vaikuttavat nuorten näkemyksiin väkivallasta ja sen hyväksyttävyydestä.

Tilastotiedon ja tutkimuksen tarve: Ajankohtainen tutkittu tieto nuorten väkivallasta ja sen taustatekijöistä on tärkeää.

Keskeisenä on avoimuus nuorten kanssa: Työntekijät kannustavat avoimeen keskusteluun nuorten kanssa väkivallasta ja sen seurauksista. Tämä voi auttaa nuoria ymmärtämään tekojensa vakavuuden ja tukea heitä tunnetaitojen kehittämisessä.

Kuvio 2. Työntekijöiden toiveet tuesta väkivaltailmiön käsittelyyn.

Seurakunnassa nuoristyötä tekevät toivovat laaja-alaisesti monen tasoista tukea väkivaltateeman käsittelyyn. Myös tosiasioiden tunnustamista ja selkeitä toimintaohjeita kaivattiin.

Lopuksi

Hyvä on muistaa, että suurin osa nuorista ei syyllisty rikoksiin. Huolestuttavaa ajassamme on, että kaikkein aktiivisin ryhmä tekee entistä enemmän rikoksia, joten ennaltaehkäisy on tärkeää. Aikainen lapsen, nuoren ja perheen tukeminen, voivat auttaa vähentämään väkivallan riskiä.

Nuorisotyön tavoitteena tulee olla nuorta tukevan yhteisön luominen. Seurakunnat voivat tarjota turvallisia tiloja ja tukipalveluita nuorille, jotka ovat alttiita väkivallalle tai joilla on käytösongelmia. Väkivallan kierrettä voi katkaista puuttumalla kouluvaikeuksiin, kiusaamiseen ja yksinäisyyteen. Palveluiden ja avun tarjoamisen on oltava joustavaa ja pitkäkestoista, koska nuoret elävät hetkessä. Nuorten kohtaaminen tulee tapahtua arvostaen ja uteliaana, ei ammattimaisesti avun tyrkyttämisenä. Nuoret väkivallan tekijät ovat usein itse väkivallan uhreja, ja heille on tarjottava mahdollisuus tulla kuulluksi ilman syyllistämistä. Työntekijänäkin on vältettävä konfliktitilanteissa vallankäyttöä ja tuomitsemista. Rasismiin ja syrjintään tulee puuttua jokapäiväisessä elämässä, myös aikuisten puheessa.

Valtakunnallista Nuorisotyön viikkoa vietetään viikolla 41 eli 9.-15.10.2023. Nuorisotyön viikko on valtakunnallinen teemaviikko, jolla nostetaan esiin nuorisotyöntekijöiden, järjestöjen, kuntien ja seurakuntien tekemää arvokasta työtä nuorten hyväksi.

Tulevia tapahtumia:

Kuka löi? – Keskiviikkona 10.1. klo 9-10 Kirkon kasvatuksen päivät, Jyväskylä. Tietoa ja keskustelua nuorisoväkivallasta ilmiönä. Tunnistamme aiheen vaikeuden ja monimutkaisuuden. Haemme lisää ymmärrystä ja keinoja, miten voimme ja osaamme vastata siihen hyvin ja turvallisesti.

Ajankohtaiswebinaari: Nuorisoväkivalta – Maanantaina 18.3. klo 13.00–14.00. Lyhyt alustus aiheesta ja yhteinen keskustelu.

Kirjallisuutta ja linkkejä:

Jengit-podcast, Yle
Kaakinen, M. & Näsi, M. (2021a) Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset 2020. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin katsauksia 47/2021
Nuorten epäillyksi tekemät rikokset ovat lisääntyneet merkittävästi alkuvuodesta – Poliisi

Turkka, H. & Saarholm, J.(2023): Lasten ja nuorten rikokset. PS-Kustannus.
Turvataitokasvatus – THL
Turvallinen seurakunta – evl.fi

______________