Savonlinnan seurakunnassa päätettiin pari vuotta sitten panostaa mielenterveyteen. Mielenterveyden ensiapukursseille osallistui lopulta lähes puolet koko henkilökunnasta.
MTEA-koulutus ei ole vain meidän suorituksemme, vaan koko henkilökuntaa varten, painottavat Savonlinnan aurinkoiset ohjaajat Juha Räisänen, Raija Nuopponen ja Ulla Juntunen kirkkaassa kevätauringossa. Kuva: Virve Airola
– Täkäläinen mielenterveyden puuhahenkilö Jaana Lonka minulle ehdotti, että osallistuisimme Suomen Mielenterveysseuran järjestämään MTEA-koulutukseen, kertoo Ulla Juntunen, johtava perheneuvoja Savonlinnan seurakunnan perheasiain neuvottelukeskuksessa.
Hänen lisäkseen koulutukseen lähtivät diakoniatyöntekijät Raija Nuopponen Kerimäeltä ja Juha Räisänen Savonlinnasta.
– Kurssin aikana syntyi ajatus siitä, että jatkaisimme kaikki kolme myös ohjaajakoulutukseen ja toisimme nämä valmiudet omaan seurakuntaan, Ulla kertoo.
Kolmikon seurakunnassa järjestämiin koulutuksiin osallistui lopulta lähes puolet koko henkilökunnasta.
– Tavoitteenamme oli soveltaa oppimaamme omaan työyhteisöön: mielenterveys elämäntaitona, elämää ja myönteisyyttä, Raija Nuopponen kertoo.
”Sisällöt täyttä asiaa.” (Kurssilaisen palautetta)
Mielenterveys on voimavara
MTEA-koulutuksen lähestymiskulma on positiivinen. Keskiössä on terveys ja hyvin voiminen, mielenterveyden vahvistaminen ja vaaliminen.
Ulla Juntunen pohtii, että mielenterveysajattelu on yhä edelleen pitkälti sairauspainoitteista.
– Tässä koulutuksessa assosioidaan mielenterveys positiivisiin asioihin. Mielenterveys on voimavara, jota voi kehittää ja vahvistaa.
Vaikka Ulla on peruskoulutukseltaan mielenterveyshoitaja, kurssi oli hänellekin eräänlainen aivojen kääntö. Samaa sanoo Juha Räisänen.
– Olen peruskoulutukseltani sairaanhoitaja, ja tunnistan kyllä tuon sairauskeskeisen ajattelun.
”Avoin ja positiivinen ilmapiiri.” (Kurssilaisen palautetta)
Osaamista omaan organisaatioon
Kakkosvaiheen ohjaajakoulutukseen kuuluu pilottikoulutuksen järjestäminen.
Kurssilaiset päättivät ’sukeltaa altaan syvään päähän’ ja ottaa pilottikurssilleen organisaationsa johtajat ja esimiehet.
– Kun lähdetään liikkeelle heistä, he näkevät asian tärkeyden. He saavat itselleen työkaluja hyvän mielenterveyden tuomiseksi työyhteisöön, ja he voivat motivoida alaisiaan, Raija Nuopponen sanoo.
Pieni alku voi olla alkusysäys syvemmälle työskentelylle ja havainnoimiselle, kun kurssilla opitaan kiinnostusta, kysymistä ja kuuntelua.
– Johtajat ovat täällä meilläkin kovan paineen alla. Resurssit vähenevät ja heiltä vaaditaan paljon. Jospa löydettäisiin voimavaroja myös näiden vaikeiden aikojen käsittelyyn.
Koulutus lähensi eri työaloja keskenään ja avasi uusia yhteistyömuotoja ja -mahdollisuuksia.
– Toki on vähän haasteellista lähteä vetämään tällaista ryhmää omassa työyhteisössä. Siinä kuitenkin oppii tuntemaan ihmiset vähän toisesta näkökulmasta, Juha Räisänen tuumaa.
”Armollinen ilmapiiri, ohjaajilla keskusteleva ote.” (Kurssilaisen palautetta)
Mielenterveys on terveyden tukijalka
Sekä kurssit että kouluttajat otettiin hyvin vastaan, ja hanke sai myös seurakunnan johdon tuen. Talousjohtaja Heli Muhonen on toiminut aikaisemmin Savonlinnan seurakunnan henkilöstöpäällikkönä. Hän ehdotti, että hanke nivotaan työterveysohjelmaan. Kun edellisenä vuonna oli panostettu fyysiseen kuntoon, sairauspoissaolot olivat ilahduttavasti vähentyneet. Nyt otettaisiin mukaan psyykkinen hyvinvointi.
Päätöksen ansiosta kurssien vetäjät saivat käyttää hankkeeseen työaikaa, mikä osoittautui erittäin tarpeelliseksi.
– Kurssin suunnittelu vie yllättävän paljon aikaa, kun sen tekee kunnolla, toteavat Ulla ja Raija. – Fyysisen työpanoksen lisäksi oli myös se mielessä kantaminen.
Toinen MTEA-koulutus järjestettiin seurakunnan lapsityön ohjaajille. He olivat itse toivoneet kurssia, ja lähes kaikki osallistuivat. Kolmantena järjestettiin sekakurssi, jolle osallistua sai kuka tahansa.
– Se oli palautteenkin perusteella ehkä kaikkein antoisin. Voi sanoa, että osallistujia oli papista haudankaivajaan, monien sellaisten ammattiryhmien edustajia, jotka eivät muuten kohtaa yhteisen pöydän ääressä, kertoo Ulla.
Aivan uudella tavalla nousi esiin esimerkiksi se, millaisia kriisejä eri tehtävissä voi kohdata, millaisia haasteita ja tilanteita eri ammattiryhmien arjessa voi olla.
– Sinne arkityöhönhän ne kriisitkin sijoittuvat, Raija toteaa.
”Kokemusten ja teorian suhde oli hyvä.” (Kurssilaisen palautetta)
Työkaluja omaan työhön
MTEA-koulutus perustuu Mielenterveys elämäntaitona -kirjaan. Sen sisältö jakautuu viiteen osaan: Mielenterveys osana terveyttä ja hyvinvointia, Tunnetaidot, Elämän monet kriisit, Ihmissuhteet ja vuorovaikutus sekä Elämänhallinta.
Raija Nuopponen kertoo käyttäneensä kirjan materiaaleja paljon myös pienryhmissä.
– Kirjasta löytyy niin hyvä valmis paketti. Diakoniatyössä ollaan jatkuvasti näiden asioiden parissa. Kirja ja koulutus antavat hyviä eväitä ja työvälineitä.
Yksi keskeinen asia on puheeksi otto.
– Voimme puhua mielenterveydestä vaikka vanhusten kerhossa. Se on arka ja tärkeä kysymys, ja olemme päässeet rohkeasti pohtimaan yhdessä henkilökohtaisiakin asioita.
Juha Räisänen sanoo, että diakoniatyöntekijän pakeille tullaan monesti jonkin konkreettisen asian kanssa.
– Kun sitten jutellaan ja kyselen vähän lisää, voi käydä ilmi, että onhan tässä vähän muutakin. Kun päästään puhumaan, voidaan päästä hyvinkin suuren asian äärelle.
Etenkin miesten voi olla hyvin vaikea ottaa puheeksi, ellei kysytä.
Juha Räisänen painottaa, että yksinäisellä ihmisellä – etenkin vanhuksella – vaikeudet saattavat somatisoitua. Yksin ollessa kuuntelee itseään turhankin tarkkaan.
– Paras saamani palaute vanhusten leiriltä oli, kun muuan osallistuja kertoi pois lähtiessään, että ei ole muistanut ottaa särkylääkkeitä koko aikana.
”Jäi aika paljon sulateltavaa.” (Kurssilaisen palautetta)
Virve Airola