Suomessa syntyy vuosittain kymmeniätuhansia uusia kummisuhteita. Kun lasketaan yhteen kaikki kastetut ja heidän kumminsa, on kummien lukumäärä melkoisen suuri. Kummius terminä herättää lähes yksinomaan positiivista vastakaikua. Kummius on mitä parhain lähtökohta tehdä yhteistyötä mitä moninaisimpien yhteistyökumppaneiden kanssa. Kummiudella on vahvat kristilliset juuret, mutta tänä päivänä kummius ei ole enää pelkästään kirkon ”omaisuutta”, jos on koskaan ollutkaan.
Onko kummius kaikesta tärkeydestä huolimatta jäänyt seurakunnissa ja kokonaiskirkon ajattelussa jotenkin taka-alalle? Näkyykö kummius lähinnä kasteen ja konfirmaation yhteydessä sekä aika-ajoin kirkon sisäisenä kiistelynä siitä, kenelle kummitodistus voidaan jakaa? Samaan aikaan monet muut toimijat ovat onnistuneet lanseeraamaan kummiuden omaan käyttöönsä. On koulukummeja, tukikummeja, pelaajakummeja jne. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Mitä kirkossa tapahtuu kummiuden tukemisen suhteen kasteen ja konfirmaation jälkeen?
Kummius on pohjimmiltaan hyvin henkilökohtainen ystävyyssuhde, joka toteutuu mitä eri tavoin kummin ja kummilapsen välillä siten kuin se molempien elämäntilanteisiin parhaiten sopii. Kirkko ei voi elää eikä yksistään kannatella kenenkään kummin ja kummilapsen välistä yhteydenpitoa. Jotain kuitenkin voisi tehdä. Parhaimmillaan seurakunta voi huomioida kummeja kummilapsen kasvun eri vaiheissa ja mahdollistaa omalta osaltaan yhteydenpidon vahvistumista.
Kummin kaa -silmälasit tukena kummiuden vahvistamiseen
Kummin kaa -silmälasit avaa erilaisia mahdollisuuksia kummien kokonaisvaltaiseen huomioimiseen Polun eri vaiheissa. Kysymys ei lähtökohtaisesti ole uusien toimintojen tai tapahtumien luomisesta, vaan enemmänkin ajatus siitä, kuinka kummeja huomioidaan entistä paremmin jo olemassa olevissa toiminnoissa ja tapahtumissa.
Mitkä ovat niitä kohtia lapsen ja nuoren tai aikuisen elämässä, jolloin seurakunta on yhteydessä myös kummeihin? Kun Polkua tarkastelee Kummin kaa -silmälasien kautta, voi nopeasti hahmottaa kummiuden roolia esimerkiksi seurakunnan toiminnan tai viestinnän näkökulmista. Samalla tulee huomanneeksi mahdolliset katvealueet, joissa kummius ei näy seurakunnan toiminnassa millään tavoin, mutta olisi hyvä näkyä.
Jos et ole vielä tutustunut Kummin kaa -silmälaseihin, nyt olisi oivallinen hetki. Konkreettisia vinkkejä ja ideoita on paljon tarjolla joko sellaisenaan otettavaksi tai jatkokehiteltäväksi. Mitä, jos seurakunta ottaisi käyttöön paljon kiitosta saaneet kummikortit? Entä jos seurakunta järjestäisi Kummipelejä paikallisten urheiluseurojen kautta? Millaisia yhteistyön mahdollisuuksia kummius tarjoaa oman seurakunnan tai kaupungin alueella? Millä tavoin valtakunnallinen Kummipäivä näkyy oman seurakunnan toiminnassa ja viestinnässä? Entä jos seurakunta lähestyisi kummeja tekstiviestillä kerran vuodessa? Entä jos seurakunnissa jonkun tehtäviin kuuluuisi kummiuden kehittäminen? Entä jos seurakunnan tai kaupungin alueella asuvat kummit olisivat itse pohtimassa sopivia tapoja kummiuden tukemiseen?
Kummius on tärkeä merkityksellinen asia myös seurakunnan näkökulmasta. On kaikkien etu, että lapsella ja nuorella on elämässään riittävästi välittäviä aikuisia. Parhaimmillaan kummius on luottamuksellista vuorovaikutusta kummin ja kummilapsen välillä. Tällaista ainutlaatuista ystävyyssuhdetta on syytä tukea kaikin mahdollisin keinoin.
Jari Pulkkinen
Kehitysjohtaja
Lasten ja nuorten keskus
Ps. Vielä on hyvää aikaa lähteä mukaan valtakunnallisen Kummipäivän, 2.6.2024, suunnitteluun ja toteutukseen. Liity mukaan TEAMS kanavalle Valtakunnallinen Kummipäivä