Eszter Szemerei opiskelee teologiaa Helsingissä vaihto-ohjelman kautta. Vaihto toimii myös toiseen suuntaan, kertoo Ari Ojell. – Kuva: Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio
Kun unkarilainen teologian vaihto-opiskelija Eszter Szemerei pohtii, miten hän pääsisi seuraamaan englanninkielistä uskonnon opetusta suomalaisessa koulussa, Ari Ojellin työhön kuuluu auttaa eteenpäin. Szemerei on yksi teologisten asiain yksikön tämän vuoden stipendiaateista.
Szemerei saapui Suomeen syksyllä Budapestista. Ajatuksen opinnoista Helsingissä hän sai Sveitsissä Bosseyn ekumeenisessa instituutissa, jossa hän tapasi suomen kirkon ulkoasianosaston virkamiehiä. Kuluvan lukuvuoden hän opiskelee Helsingissä suomen kieltä ja teologiaa englanniksi. Erityisen mieleen jäänyt kurssi käsitteli islamilaista feminismiä.
Suomessa Szemerei haluaisi tutustua myös uskonnonopetukseen. Hän haaveilee kotimaassaan tulevaisuudessa unkarin kielen ja uskonnon opettajan ammatista.
– Unkarissa opettajalla on hyvä olla kaksi ainetta, että tunnit riittävät, myös unkarin kielestä valmistunut Szemerei kertoo. Uskonnonopettajien tarve Unkarissa on kasvanut hiljattain, kun siitä tai sen vaihtoehdosta etiikasta tuli pakollinen kouluaine. Vastuu uskonnonopetuksesta on kirkolla.
Kirkko tukee työntekijöidensä kansainvälistymistä
Szemerein vaihtovuosi Helsingissä on yksi lenkki historiallisessa ketjussa: teologivaihto Suomen ja Unkarin luterilaisten kirkkojen välillä alkoi vuonna 1927. Vasta 1990-luvulla siitä muodostui pääasiassa opiskelijoiden ohjelma, joka voidaan nykyisin sovittaa yhteen kansainvälisen Erasmus-vaihto-ohjelman kanssa.
Kirkon ulkoasiain osaston stipendejä voivat hakea myös kirkon työntekijät, sekä kirkkomuusikoiksi ja diakoneiksi tai nuorisotyötä ammattikorkeakoulussa opiskelevat.
Asiantuntija Ari Ojell teologisten asiain yksiköstä kertoo, että stipendien avulla kirkko haluaa pitää yhteyksiä yliopistoihin ja arvostaa työntekijöidensä korkeaa koulutusta ja kansainvälisiä suhteita. Kyse on usein pikemminkin tulevista työntekijöistä, sillä stipendejä hakevat yleensä opiskelijat ja jatko-opiskelijat.
– Vaihto-ohjelmilla on molemmille osapuolille merkitystä. Niiden kautta verkostoidutaan ja löydetään kirkkoon uusia ekumeniasta kiinnostuneita ihmisiä, Ojell kuvaa.
Stipendeillä voi päästä opiskelemaan Etelä-Saksaan, Erlangeniin Strasbourgiin ekumeeniseen kesäseminaariin, Sveitsiin Bosseyn ekumeeniseen instituuttiin, Gettysburgin luterilaiseen seminaariin Yhdysvaltoihin, teologiseen yliopistoon Budapestiin tai Pietarin teologiseen akatemiaan.
Yksikkö myöntää myös matka-avustuksia yksittäisiin opintomatkoihin, esimerkiksi kongresseihin, joilla on kirkon työn kannalta merkitystä.
Helsingissä opiskelija voi hukkua massaan
Yksi suurimpia eroja kotimaan ja suomalaisen teologian opiskelun välillä on ollut tiedekunnan koko.
– Budapestissa teologian opiskelijat tuntevat toisensa. Täällä tiedekunta on valtava, Szemerei kuvaa.
Tärkein sosiaalinen yhteisö hänelle onkin muiden vaihto-opiskelijoiden porukka, jossa on helppo tutustua uusiin ihmisiin. Keväällä Szemerei aikoo matkustaa muiden ulkomaisten opiskelijoiden kanssa Lappiin.
Szemereillä on myös apunaan Ari Ojell, jonka työhön kuuluu antaa yksilöllistä ohjausta kirkon stipendiaateille.
Ojellin mukaan Helsinkiin tulleille stipendiaateille Helsingin yliopiston koko on usein yllätys. Opiskelu vaatii itsenäisyyttä ja sosiaalisten suhteiden luomista. Vaihto-opiskelijat tulevat tavallisesti maista, joissa teologiaa opiskellaan tiiviimmissä yhteisöissä ja opiskelu on koulumaisempaa.
Myös siteet teologisten tiedekuntien ja kirkkojen välillä ovat monissa muissa maissa läheisemmät. Szemereitä on hämmästyttänyt myös toinen seikka Helsingin teologisessa.
– En ollut ennen tullut edes ajatelleeksi, että joku voisi haluta opiskella teologiaa ilman hengellistä vakaumusta tai uskoa. Täällä olen tavannut sellaisiakin opiskelijoita, Szemerei kertoo.
Lisätietoja stipendiohjelmasta Sakastissa
Stipendihaku parhaillaan käynnissä (30.1.2014)