Kirkkojen on palveltava muuttuvia käyttötarpeita

Kampin kappelilla ei ole montaa ikätoveria suomalaisten kirkkojen joukossa. Kuva: Kampin kappeli

Kampin kappelilla ei ole monta ikätoveria suomalaisten kirkkojen joukossa. Kuva: Antonin Halas

Pohjoismainen kirkkorakennuskonferenssi järjestettiin syyskuussa Helsingissä. Yksi vahva teema oli ekologisuus. Tapahtumassa pohdittiin myös sitä, miten kirkkorakennukset voisivat palvella paremmin nykyisiä tarpeita.

”Kirkkojen rakentaminen on Suomessa tällä hetkellä aika vähäistä, mutta samat kysymykset on otettava huomioon kun vanhoja korjataan ja saneerataan. Kirkkojen tulee palvella muuttuvia käyttötarpeita, kuten erikokoisia ryhmiä ja monenmuotoista toimintaa”, sanoo seminaaria järjestämässä ollut pastori Kai Vahtola.

Piispa Björn Vikström puhui tilaisuudessa kirkkojen ekologisuuden teologisista perusteista. Vikström totesi, että kirkko on luomistyössä Jumalan kumppani ja kirkon työn on siksi ulotuttava ympäristöstä huolehtimiseen.

Herran huoneet nielevät rahaa

Vahtolan mukaan kirkkorakentamisessa eletään seesteistä vaihetta, eikä suuria jännitteitä ole ilmassa esimerkiksi sen suhteen, miltä pyhän tilaan tulee näyttää, kuten menneinä vuosikymmeninä. Tärkeämpi kysymys on kirkkojen säilyttäminen ja tilojen monipuolisempi käyttö.

Kirkot ja seurakuntatalot ovat kalliita ylläpitää, lämmittää ja korjata. Kirkkojen käyttöaste on vähentynyt kaikkialla ja tilojen käyttötarpeet muuttuvat. Monissa Euroopan maissa kirkkoja on muutettu monikäyttöisiksi saleiksi, joissa järjestetään jumalanpalvelusten lisäksi myös muita kuin uskonnollisia tilaisuuksia. Niitä on myös myyty esimerkiksi ravintoloiksi ja kodeiksi.

”Tällä hetkellä suuret kysymykset liittyvät kirkkojen käytön muutoksiin. Esimerkiksi Englannissa satoja kirkkoja on saneerattu muihin käyttötarkoituksiin ja Ruotsissakin kirkkoja vuokrataan ulos. Kirkko ei ole enää keskellä ihmisiä fyysisesti ja siitä seuraa taas kysymyksiä etäisyyksistä. Käyttöasteen perusteella kirkot olisivat aivan liian kalliita, jos olisivat mitä tahansa muita rakennuksia kuin kirkkoja”, Vahtola toteaa.

Kirkkojen muuttaminen muiksi tiloiksi ei ole kuitenkaan yksinkertaista. Asiaan liittyy erilaista lainsäädäntöä ja Museoviraston päätöksiä sekä seurakuntalaisten tunnesiteitä.

Pyhiä tiloja kivestä ja puusta

Paratiisihuoneesta konferenssivieraille esiteltiin muun muassa Temppeliaukion kirkkoa ja Kampin Hiljaisuuden kappelia.

Kampin kappelin johtaja Kenneth Koskiselle vieraat tekivät paljon kysymyksiä.

”Kampin kappelissa vieraita kiinnosti kysymys siitä, tukeeko se seurakuntien toimintaa vai kilpaileeko se seurakuntien kanssa. Toinen kysymys oli yhteistyö kaupungin sosiaalityön kanssa ja roolijako siinä. Myös toiminnan avoimuus ja hiljaisuuden teema herättivät mielenkiintoa”, Vahtola kertoo.

Kirkkorakennuskonferensseja on järjestetty Pohjoismaissa muutaman vuoden välein 1950-luvulta saakka. Vahtolan mukaan tapahtuman luonne on asiantuntijoiden ja hallinnon yhteyshenkilöiden tapaaminen. Tänä vuonna paikalle toivottiin noin seitsemääkymmentä vierasta, mutta saatiin noin 55, joista vain kymmenkunta oli suomalaisia.

Pohjoismainen yhteistyö on Vahtolasta tärkeää. Maallistumiskehityksen kannalta on hyvä tietää, mitä länsinaapurissa tapahtuu.

”On toki syytä tarkkailla, miten Tanskan ja Ruotsin suurissa kaupungeissa käy. Meillä on kuitenkin erilainen kulttuuri. Spiritualiteetti on meillä luonnollisempaa kuin naapurimaassa”, hän arvioi.

JÄTÄ KOMMENTTI

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.