Kuva: Istock.
Suomalaiset ovat liikkeellä. Joku piipahtaa lomalla lähimaissa tai kauempana, toinen viettää talvensa lämpimässä. Suuri joukko opiskelee maailman yliopistoissa ja tuhannet ovat töissä ulkomailla, monet myös pysyvästi. Jäljellä on runsaasti myös heitä, jotka menneinä vuosikymmeninä joutuivat lähtemään puutetta pakoon, kuka Ruotsiin, kuka Amerikkaan tai Australiaan.
Suomen evankelis-luterilainen kirkko kulkee matkassa mukana. Kirkon ulkosuomalaistyöllä on toimintaa lähes 40 maassa ja säännöllisesti kokoontuvia suomalaisia seurakuntia on eri puolilla maailmaa reilusti toista sataa.
Kirkon ulkosuomalaistyötä tehdään verkostossa. Joissakin maissa kuten Ruotsissa ja Saksassa toiminta on osa paikallisen sisarkirkon toimintaa. Ne myös maksavat pääosan kustannuksista, sillä paikalliset ulkosuomalaiset maksavat näissä maissa myös kirkollisveroa.
Joissakin maissa suomalaiset seurakunnat toimivat itsenäisinä paikallisina yhdistyksinä. Kirkkohallitus tukee näitä seurakuntia taloudellisesti ja ns. turistiyön papit kuten myös Viron suomalaisten pappi ovat työsuhteessa Kirkkohallitukseen.
Pohjois-Amerikassa ja Australiassa suomalaiset toimivat osana paikallista sisarkirkkoa, mutta merkittävä osa kuluista – Kanadaa lukuun ottamatta – katetaan Suomesta käsin. Muutamassa Euroopan maassa toiminnasta vastaa Suomen Merimieskirkko, jonka ulkomaan toiminnoista Kirkkohallitus maksaa n. 15 prosenttia. Useissa Afrikan ja Aasian maissa suomalaisten lähetysjärjestöjen työntekijät palvelevat asemamaidensa suomalaisyhteisöä. Lisäksi moniin maihin lähetetään Suomesta vierailuille ns. matkapappeja joulun ja pääsiäisen aikaan.
Ihmiset ovat liikkeellä ja maailma muutoksessa myös siirtolaisuuden suhteen. Tähän muutokseen Kirkon ulkosuomalaistyö pyrkii vastaamaan tuoreessa toimintalinjauksessaan ”Kohtaamisen kirkko maailmalla”. Linjauksessa tiivistämme lähivuosien strategiset painopisteemme kolmeen sanaan: ”Välitämme, viestimme ja vaikutamme”.
Välittämisen keskiössä on erityisesti ulkosuomalaistyöntekijöiden tukeminen heidän työssään. Moni tekee työtä melko yksin ja laajoilla alueilla, joissa kokoontuu useampia seurakuntia. Toinen välittämisen painopiste on diakonisen työn kehittäminen. Moni ulkosuomalainen on yksin ja tuen tarpeessa joko ikääntymisen, perheen hajoamisen, mielenterveyden ongelmien tai päihteiden väärinkäytön vuoksi. Tuelle ja välittämiselle on kysyntää.
Viestinnässä painotamme monikanavaisuutta, vuorovaikutuksellisuutta ja tarinallisuutta. Eri ikäisten ja eri puolilla maailmaa elävien suomalaisten sosiaaliseen mediaan erilaisilla välineillä itse tuottamat tarinat ovat tulevaisuudessa viestintämme keskeinen sisältö.
Vaikuttamistyömme painopiste on lähivuosina kotimaassa. Suurin osa maailmalle töihin tai opiskelemaan lähtevistä ja sieltä palaavista on 25–40-vuotiaita. Tämä joukko on ryhmä, johon seurakunnan koti-Suomessa olisi hyvä olla yhteydessä vähintäänkin lähdön ja paluun yhteydessä. Tähän haluamme seurakuntia herätellä ja siinä niitä tukea. Jotta ulkosuomalainen kokisi, että kirkko kulkee matkassa mukana ja on kohtaamisen kirkko myös maailmalla.
Mauri Vihko
Kirkon ulkosuomalaistyön johtaja