Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan

Perus- ja ihmisoikeuksina turvataan erityisen tärkeitä oikeuksia. Perusoikeudet määritellään perustuslaissa ja ihmisoikeudet kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Perus- ja ihmisoikeudet muodostavat yhdessä toisiaan täydentävän oikeudellisen suojajärjestelmän. Julkisen vallan, kuten valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden, on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

Kaikki lasten arjessa mukana olevat aikuiset – niin ammattilaiset, vanhemmat kuin lasten vapaa-ajan toimijat – ovat osaltaan turvaamassa lasten hyvinvointia ja oikeutta parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa

Oikeus terveyteen ja terveyspalveluihin kuuluu keskeisimpiin perus- ja ihmisoikeuksiin. Terveys vaikuttaa hyvinvoinnin muihin osa-alueisiin, ja toisaalta muut hyvinvoinnin osa-alueet vaikuttavat terveyteen. Heikko terveydentila voi aiheuttaa köyhyyttä, ja köyhyys voi heikentää terveyttä. Terveyttä koskevien perus- ja ihmisoikeuksien toimeenpano edellyttää oikeuksia tarkentavaa lainsäädäntöä, voimavaroja terveydenhuollon järjestämiseen ja terveyden edistämiseen sekä muita toimia, kuten terveyden huomiointia laajasti koko yhteiskunnan päätöksenteossa.

Terveyden ja muun hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa. Myös terveyskäyttäytymisen ja terveyserojen perusta muodostuu lapsuuden aikana. Lasten terveyteen ja sen edistämiseen onkin kiinnitettävä yhteiskunnassa ja sen päätöksenteossa erityistä huomiota.

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitamiseen ja kuntoutukseen tarkoitetuista palveluista. Myös muut ihmisoikeussopimukset ja perusoikeudet turvaavat lasten ja nuorten oikeuksia. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpanoa valvova lapsen oikeuksien komitea on antanut laajan yleiskommentin (nro 15) koskien lapsen oikeutta nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta. Yleiskommentit on laadittu lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpanon tueksi.

Yleiskommentissaan lapsen oikeuksien komitea korostaa lasten oikeuksien jakamattomuutta ja keskinäistä riippuvuutta. Lapsen oikeus terveyteen ei ole tärkeä pelkästään itsessään, vaan sen toteutuminen on myös olennaista muiden lapsen oikeuksien toteutumiselle. Lapsen terveyttä koskevien oikeuksien toteutuminen riippuu monien muiden lapsen oikeuksien toteutumisesta, kuten esimerkiksi siitä, miten oikeus väkivallattomaan lapsuuteen tai oikeus koulutukseen toteutuu.

YK:n lapsen oikeuksien komitea korostaa valtion vastuuta varmistaa, ettei lasten terveys vaarannu syrjinnän vuoksi. Lapsen oikeuksien sopimukseen, kuten moneen muuhunkin ihmisoikeussopimukseen, perustuslakiin ja EU:n perusoikeuskirjaan sisältyy syrjinnän kielto. On varmistettava, että esimerkiksi vammaisten tai pitkäaikaissairaiden lasten, neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavien lasten tai kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten oikeus parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan ja terveyspalveluihin toteutuu. Sopimus korostaa valtion vastuuta varmistaa, ettei yksikään lapsi joudu luopumaan oikeudestaan terveyspalveluihin. Velvoite on otettava huomioon esimerkiksi paperittomien lasten terveydenhuollossa.

Koronakriisi on heikentänyt lasten ja nuorten terveyttä ja terveyspalveluita

Koronapandemia on heikentänyt monin tavoin lasten ja nuorten terveyttä ja muuta hyvinvointia. Välittömän terveysuhan lisäksi koronakriisillä on lukuisia sosiaalisia vaikutuksia, joilla on suorat vaikutukset terveyteen, erityisesti mielenterveyteen. Esimerkiksi toisen asteen opiskelijajärjestöt ovat toistuvasti nostaneet esiin pandemian vaikutuksia nuorten mielenterveyteen ja vaatineet toimia ennaltaehkäisevien ja korjaavien palvelujen parantamiseksi sekä opiskelijoiden yhteisöllisen hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Lapset ja nuoret kasvavat yhteisöjen jäseninä ja vuorovaikutussuhteissa, joihin poikkeusolot ovat voimakkaasti vaikuttaneet. Koronan rajoitustoimet, kuten etäopetus, harrastustoiminnan ja kokoontumisen rajoitukset ovat aiheuttaneet kielteisiä vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin ja terveyteen. Monet lapset ja nuoret ovat kokeneet yksinäisyyttä, ahdistusta ja masentuneisuutta. Yhä useampi on myös epävarma, saako apua sitten, jos sitä tarvitsee.

Lasten, nuorten ja perheiden terveyspalvelut ovat olleet koronakriisin aikana supistettuina. Lisäksi kasvokkaista työtä on siirretty etäyhteyksien avulla toteutettavaksi. Lasten ja nuorten pääsy terveyspalveluihin, kuten neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluihin on heikentynyt kriisin aikana. Terveydenhuollon henkilöstön siirrot koronatestaukseen, -jäljitykseen ja -rokotuksiin ovat vaikeuttaneet palvelujen saatavuutta ja heikentäneet asiakassuhteiden jatkuvuutta ja luottamuksellista asiakassuhdetta. Esimerkiksi neuvolapalveluissa tämä on tarkoittanut sitä, että lapset, nuoret ja perheet ovat tavanneet harvemmin tutun terveydenhoitajan tai lääkärin. Tämä on johtanut siihen, että monet tuen tarpeet jäivät tunnistamatta ja varhainen tuki antamatta.

Koronapandemia on koetellut lasten ja nuorten mielenterveyttä niin Suomessa kuin maailmalla. Uusimman Kouluterveyskyselyn mukaan tyttöjen kokema koulu-uupumus, ahdistuneisuus, masennusoireet, sosiaalinen ahdistuneisuus ovat yleisempiä kuin aiemmin. Myös pojilla vastaavat luvut ovat nousseet. Yhdysvalloissa lastenlääkärit julistivat kansallisen lasten ja nuorten mielenterveyden hätätilan lokakuussa 2021.

Uhkana eriarvoisuuden kasvu

Suurin osa lapsista ja nuorista kokee edelleen voivansa hyvin. Koronakriisin suurena huolenaiheena on kuitenkin lasten ja nuorten eriarvoistumiskehitys. Tämä koskee myös eriarvoisuutta terveydessä. Vaikka koronakriisi vaikuttaa kaikkiin lapsiin ja nuoriin, vaikutusten kesto ja laajuus vaihtelevat. Riskinä on, että koronakriisi heikentää erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten asemaa ja oikeuksien toteutumista. Eriarvoistumiskehityksen torjumiseksi on toteutettava tavoitteellisia ja johdonmukaisia toimia lasten ja nuorten yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja eriarvoisuuden kaventamiseksi. Lapsiin ja nuoriin kohdistuvat vaikutukset on arvioitava kaikessa päätöksenteossa. Lapsia ja nuoria on kuultava ja heidän vaikutusmahdollisuuksiaan on parannettava.

Kaikkien lasten arjessa mukana olevien aikuisten on tärkeää vahvistaa lasten ja nuorten uskoa tulevaisuuteen, antaa toivoa sekä olla turvallinen aikuinen lapselle ja nuorelle.