Arkisto: Sielunhoito
Oppia ikä kaikki?
17.3.2021Sielunhoitajan jatkoluokka? ”Sinä kävit sellaisen sairaalasielunhoitajan jatkoluokan.” Lasken kymmeneen ja jätän sanomatta. Tuo vapaalla kädellä siteerattu kanssaihmisen kommentti liittyy keskusteluun, jonka kävimme jonkin menneen talven lumilla. Sen taustana oli syksyllä 2018 kohdalleni sattunut aivoverenvuoto, joka vei minut pitkälle piknikille mansikkapelloille, joilta en palannut entiselläni. Kukaan ei palaa matkalta samana kuin oli sille lähtiessään. Se, mitä […]
Omannäköinen rippikoulu
8.3.2021Rippikoulun käyminen kuuluu edelleen nuoruuden tärkeisiin kokemuksiin. Helposti vedetään yhtäläisyysviiva sanaan rippileiri. Mutta on syytä muistaa, että viisitoistavuotiaiden ikäluokassa on nuoria, jotka eivät pysty käymään rippikouluaan leirillä. Nuoren on vaikeaa yöpyä poissa kotoa tai tarvitaan paljon hoitotoimia ja avustamista. Rippikoulun ydinasiat voivat toteutua muutenkin. Saa olla yhdessä tutun porukan kanssa. Ympäristö on tuttu ja turvallinen, […]
Kolmanteen ja neljänteen polveen
17.2.2021Sairastuminen ja muut isot elämänmuutokset kääntävät katseen menneisiin sukupolviin. Myös positiivinen elämänmuutos voi saada sen aikaan. Terapeuttinen sukupuutyöskentely alkoi kiinnostaa minua pian esikoiseni syntymän jälkeen.
Vilka är dina byggstenar?
26.11.2020Är det kroppens celler eller kanske det är byggmaterial från årets projekt som gör sig påmind. Orden öppnar stigar inom oss och leder tanken vidare till någonting. Det är svårt att bli kvar på platsen där vi startade. Under året har många vandrat ute på naturstigar, och vi vet att en stig delar på sig […]
Kun luottamus särkyy
28.10.2020Viime viikkojen uutinen tietomurrosta psykoterapiakeskus Vastaamoon on koskettanut tuhansien ihmisten elämää joko suoraan tai välillisesti. Henkilökohtaisten tietojen päätyminen vääriin käsiin ja kiristysten uhriksi joutuminen ovat järkyttäneet syvästi etenkin heitä, jotka muutenkin haavoitettuna ovat käyneet läpi raskaan tien.
Sielunhoivakassi
3.9.2020Maaliskuun puolivälissä se kolahti. Toistaiseksi peruttu. Tauolla. Tajusin, miten helppoa on ollut vain mennä paikan päälle. Miten suoraan ja mutkattomasti olemme paikallisseurakunnassa saaneet tehdä sielunhoitotyötä hoivakodeissa. Lauletaan yhdessä. Rukoillaan. Pidetään kädestä. Ollaan vaan. Lohdutetaan ja rauhoitetaan. Kehoni on työväline siinä missä sanatkin.
Oikeasti läsnä?
5.8.2020Koronakriisi on tänä keväänä ja vielä kesän puolellakin ravistellut kirkon työn perustuksia. Kaikki kokoava toiminta on pitänyt peruuttaa. Kesäkuun alusta lähtien rajoitusten lievennyttyä on sentään jo voinut kohdata ihmisiä ulkotiloissa tai riittävän väljissä sisätiloissa.
Lapsen kokoisilla sanoilla
27.5.2020”Täysin mahdoton tulevaisuus – vapauttaa voimat tähän hetkeen.” Näin on sanonut edesmennyt hämeenlinnalainen kirjailija ja runoilija Hilja Mörsäri. Olemme ihmetelleet ja eläneet perheinä ja yksittäisinä henkilöinä, vanhuksina, lapsina, nuorina ja työikäisinä tätä kevättä ensimmäistä kertaa maailmanlaajuisesti erikoisessa tilanteessa. Tilanteessa jossa näköalat tulevaisuuteen ovat olleet sumun peitossa, epävarmuus ja pelko lisääntyneet päivittäin ja viikoittain, välillä helpottaen […]
Suruun ei ole käsikirjaa
30.4.2020Päihdesuru on tullut minua lähelle kehittäjän työssäni Sininauhaliitossa, jossa kohtaan muun muassa päihteistä riippuvaisia, toipuvia, toipuneita ja päihteitä käyttävien läheisiä.
Miten tulla toimeen oman päänsä kanssa?
15.4.2020Poikkeukselliset tilanteet nostavat ihmisestä esiin monenlaista pinnan alla kytevää. Haastavina aikoina yhdestä tulee energisen toiminnallinen, ja toinen meinaa vaipua epätoivoon ja passiivisuuteen. Tavallisen arkipäivän tottumukset ja kiireet luovat pintakerroksen, joka voi pysyä järjestyksessä pitkiäkin aikoja. Haastavammat teemat jäävät pinnan alle odottamaan käsittelyä. Sitten tapahtuu jotain, mikä rikkoo rutiinin. Äkkiä ympärillä onkin akuutin tilanteen lisäksi kaikki […]