Kevan toteuttaman Julkisen alan työhyvinvointi 2022 -tutkimuksen tulokset julkistettiin tammikuussa 2023. Tutkimuksesta selviää, että valtaosa julkisen alan työntekijöistä kokee fyysisen työkykynsä hyväksi tai erinomaiseksi, mutta kokemus henkisestä työkyvystä on heikentynyt tasaisesti. Vuonna 2018 henkisen työkykynsä heikoksi koki 7 %, vuonna 2020 yhteensä 10 % ja vuonna 2022 näin koki 11 % työntekijöistä.
Työkyvyn kokemuksessa on kuitenkin ammattialakohtaisia eroja. Kirkon ala erottuu tässä positiivisesti, sillä keskimääräistä useampi kokee henkisen työkykynsä hyväksi ja työhyvinvoinnin kehittyneen parempaan suuntaan.
Fyysisen työkyvyn kokemus laskenut hieman
Julkisella alalla fyysinen työkyky koetaan edelleen hyväksi, mutta se on laskenut hieman kaikilla aloilla. Heikoin fyysisen työkyvyn kokemus on 55–67-vuotiailla. Kirkon alalla yli 55-vuotiailla on haasteita fyysisessä työkyvyssä keskimääräistä enemmän hautausmaatyössä sekä kirkon palvelutyössä (25 %). Näillä ammattialoilla (14 %) fyysinen työkyky koetaan yleisestikin muuta julkista alaa (11 %) hieman heikommaksi.
Henkinen työkyky koetaan muita useammin (80 %) hyväksi tai erinomaiseksi kirkon alalla, ja erot eri ammattialojen välillä ovat hyvin pieniä. Parhaimmaksi henkinen työkyky koetaan kirkon alalla hautausmaa- ja kirkon palvelutyössä (83 %). Kirkon alalla myös työhyvinvoinnin kehitystä arvioitiin muita aloja myönteisemmin, sillä kirkon alan vastaajista 44 % koki työhyvinvoinnin kehittyneen parempaan suuntaan, ja erot työhyvinvoinnin kehittymisen kokemuksessa eri ammattialoilla olivat hyvin pieniä.
Työn merkityksellisyyden kokemus voimavaratekijänä
Julkisella alalla yhä harvempi (68 %) työntekijä kokee, että voimavarat riittävät hyvin kohtaamaan muutoksia ja haasteita työssä. Kirkon alan ammateissa kokemus voimavaroista on kuitenkin parempi kuin julkisella alalla keskimäärin. Erityisesti hautausmaa- ja kirkon palvelutyö erottuvat, sillä näistä työntekijöistä 74 % koki voimavaransa hyviksi. Kiintoisaa tutkimustuloksissa oli, että vaikka hautausmaa- ja kirkon palvelutyö koetaan muuta julkista alaa hieman yleisemmin fyysisesti raskaaksi, kokemus henkisestä työkyvystä on keskimääräistä parempi, ja voimavarat koetaan näissä töissä hyviksi.
Valtaosa (90 %) julkisen alan työntekijöistä kokee työnsä tärkeäksi ja merkitykselliseksi sekä osaamisensa riittäväksi. Kirkon alalla tämä korostuu, sillä keskimääräistä useampi (93 %) kokee työnsä merkitykselliseksi ja tärkeäksi. Kirkon alalla koetaan myös keskimääräistä useammin (80 %) innostusta ja työn iloa.
Vaikutusmahdollisuudet voivat suojata työn kuormittavuudelta
Yhä useampi julkisen alan työntekijä kokee työnsä henkisesti raskaaksi; kirkon alalla näin kokee 56 % työntekijöistä. Kirkon seurakuntatyöntekijät arvioivat yhä useammin (72 %) työnsä henkisesti raskaaksi. Henkinen työkyky on kirkon alalla kuitenkin säilynyt hyvänä ja aiemmin todetusti valtaosa (80 %) koki henkisen työkykynsä hyväksi tai erinomaiseksi.
Kevan tutkimusjohtaja Laura Pekkarinen toteaa, että: ”On tärkeää kiinnittää huomiota ja lisätä keskustelua julkisen työn voimavaroista, kuten työn merkityksestä, osaamisesta tai luottamuksesta, jotka voivat tukea työkykyä. Vaikka työ olisi henkisesti raskasta, henkinen työkyky voi säilyä hyvänä, jos mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön koetaan hyvinä.”
Vaikka kirkon alalla etenkin seurakuntatyö koetaan henkisesti raskaaksi, toisaalta seurakuntatyössä työntekijöiden henkinen työkyky on kuitenkin säilynyt hyvänä ja vaikutusmahdollisuudet koetaan muuta julkista alaa keskimäärin paremmiksi (72 %).
Tietoa tutkimuksesta
Keva on tutkinut julkisen alan työntekijöiden työhyvinvointia ja työoloja joka toinen vuosi vuodesta 2014 alkaen. Julkisen alan työhyvinvointi -tutkimus perustuu iän ja sukupuolen mukaan edustavaan otokseen kunta-alan, hyvinvointialueiden, valtion virastojen ja kirkon alan eri ammattialojen työntekijöitä. Tutkimukseen haastateltiin puhelimitse 3657 palkansaajaa vuoden 2022 elo- ja marraskuun välisenä aikana. Pieni osa vastauksista kerättiin sähköisellä kyselyllä. Haastattelut toteutti markkinatutkimusyritys, joka noudatti toiminnassaan markkinointi- ja yhteiskuntatutkimuksen kansainvälisiä perussääntöjä.
Tutkimuksen asiantuntijaryhmään ovat osallistuneet Kirkon työmarkkinalaitos (KiT), Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry, Julkisen alan unioni JAU ry, Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry, Työturvallisuuskeskus (TTK) ja Valtiovarainministeriön asiantuntijat.
Meri Westerberg
Työmarkkina-asiantuntija
Kirkon työmarkkinalaitos