Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikkö kerää vuosittain tietoa kirkon ammattien ja tehtävien perus- ja täydennyskoulutuksen tilanteesta opiskelijarekrytoinnin, koulutuksen sekä työllisyyden näkökulmasta. Näiden lisäksi tarkastellaan yhteiskunnan koulutuspoliittisia kehittämishankkeita sekä sitä, miten ne vaikuttavat kirkolliseen koulutukseen.
Tiedot ja havainnot kootaan yhteen Ammatillisen koulutuksen raporttiin, joka vuoden 2021 osalta on juuri valmistunut. Raportti on siis koonti koulutukseen liittyvistä näkökulmista ja tekijöistä. Samalla se muodostaa kuvan kokonaisuudesta, jossa yhden tekijän muutokset vaikuttavat myös kokonaisuuden muihin osiin.
Opinnoista työelämään
Mitä havaintoja raportti nostaa esille vuodesta 2021? Otan esille vain yhden asian, mutta ajattelen siihen konkreettisesti kiteytyvän monen raportissa esillä olevan teeman. Nimittäin opiskelijan siirtymisen opinnoista työelämään.
Jo usean vuoden ajan on tunnistettu seurakuntaharjoittelun ja työssäoppimisen merkitys, kun opiskelija pohtii tulevaa työpaikkaansa. Onnistunut seurakuntaharjoittelu kasvattaa kiinnostusta ja motivaatiota seurakuntatyöhön. Se vaikuttaa pitkäkestoisesti kuvaan seurakunnasta mahdollisena työpaikkana sekä tuottaa tietoa kirkosta ja seurakunnasta työpaikkana. Onnistunut harjoittelu antaa kokemuksen moniammatillisesta työstä ja työyhteisöstä sekä avaa kiinnostavia tehtävänkuvia ja kehittymispolkuja ammatti- ja osaamisidentiteetin rakentumisessa myös tutkinnon suorittamisen jälkeen. Eikä vain pelkästään seurakuntaharjoittelu vaikuta näin.
Myös kesätöillä, seurakuntien kanssa toteutuvilla opinnäytetyö- ja projektihankkeilla, henkilökohtaisilla kontakteilla ja suosituksilla on merkitystä opiskelijan hakeutuessa työelämään. Mielikuva seurakunnasta ja kirkosta työnantajana rakentuu pitkän ajan kuluessa monien yksittäisten kokemusten myötä.
Hyvin hoidettu seurakuntaharjoittelu ja työssäoppiminen palkitsevat siinä kohden, kun seurakunta täyttää avoinna olevia virkoja ja tehtäviä.
Työvoiman saatavuuden turvaamiseksi uuden työntekijän rekrytointiin, vastaanottamiseen ja perehdytykseen tuleekin kiinnittää erityinen huomio, siihen liittyviä prosesseja ja käytäntöjä on syytä arvioida ja kehittää jatkuvasti. Nämä kaikki osaltaan vaikuttavat siihen, mitä voimme kutsua työpaikan (seurakunnan) veto- ja pitovoimatekijöiksi.
Eräs raportissa nostettu havainto on, että harjoittelujaksojen tasainen jakautuminen eri puolelle Suomea ja erilaisiin seurakuntiin on vähentynyt viime vuosien aikana. Harjoittelut ja työelämässä oppimisen jaksot toteutuvat pääasiassa korkeakoulun tai oppilaitoksen kampuksen lähialueilla. Yksi syy tähän on opiskelijoiden vaikeus löytää edullinen asunto jakson ajalle. Tällä on kuitenkin vaikutuksensa työvoiman kattavaan saatavuuteen eri puolilla Suomea. Löytyykö sinun seurakunnastasi opiskelijalle harjoittelun ajaksi edullinen majoitus?
Kirkon työmarkkinalaitoksen vuoden 2021 ajankohtaiskyselyn mukaan lähes puolet seurakunnista suunnittelee vähentävänsä henkilöstömenoja. Tämä tapahtuu erityisesti virkojen/tehtävien täyttämättä jättämisen, eläköitymisten sekä sijaisten ja määräaikaisten käytön vähentämisellä. Siis rekrytoidaan vähemmän.
Kun seurakunnissa rekrytoidaan vähemmän ja harvemmin, jokaisen rekrytoinnin merkitys kasvaa. Vaikka kirkon talouden on jo pitkään ennustettu kiristyvän, tarvitaan seurakuntiin edelleen uusia ja osaavia työntekijöitä. Onneksi heitä myös on.
Ulla Tuovinen
koulutuspäällikkö
Kirkon tutkimus ja koulutus