Uskokaa tai älkää, mutta viime kevät oli seurakuntatyöpaikoilla paljon muutakin kuin koronapandemiasta selviämistä. Ainakin yli kymmenessä pienessä ja keskisuuressa seurakunnassa harjaannutettiin silloin vastuullisen työkäyttäytymisen tietoja ja taitoja. Nuo seurakunnat olivat jo alkutalvesta ilmoittautuneet mukaan Kirkon työmarkkinalaitoksen ja Työterveyslaitoksen yhteistyössä hiippakuntien tuomikapitulien kanssa toteuttamaan pilottiin, joka käynnistyi maaliskuussa. Sen virallinen nimi oli Nollatoleranssi työpaikkakiusaamiseen -verkkovalmennuspilotti. Nimestä käy hyvin ilmi pilotille asetetut tavoitteet, joita olivat mm.:
- vahvistaa työpaikkojen kykyä ennaltaehkäistä työpaikkakiusaamista
- lisätä esimiesten taitoa ratkoa ammattimaisesti työyhteisön konflikteja ja puuttua vastuuttomaan työkäyttäytymiseen matalalla kynnyksellä
- vahvistaa kaikkien työyhteisöjen jäsenten taitoa vahvistaa avointa toimintakulttuuria ja ennaltaehkäistä kiistatilanteita ja
- hankkia käytännön kokemusta johdon henkilöstöjohtamiseen liittyvän osaamisen kehittämisestä verkkovälitteisesti ja vertaisoppimisen keinoin.
Valmennukseen kuului perehtyminen työpaikkakiusaamisen ja -häirintään sekä ennen kaikkea sen ehkäisemiseen Työterveyslaitoksen verkossa tarjoamien aineistojen sekä aloitus- ja lopetuswebinaarien avulla. Lisäksi esimiehet vetivät kukin tiimeissään keskustelut, joissa käsiteltiin kirkon pääsopijaosapuolten mallia työpaikkakiusaamisen ehkäisyyn. Kesäkuussa 2020 pidetyssä Nollatoleranssi-lopetuswebinaarissa käytiin vielä läpi osallistujilta koottuja ajatuksia seurakuntien yhteisistä haasteista ja vahvuuksista ja vahvistettiin siten opittua.
Puututaan ajoissa
Puuttumattomuus epäasialliseen kohteluun ja ihmisten välisten pitkittyneiden ja hankalien tilanteiden selvittämättä jääminen on monen työpaikan arkea. Valmennuksen osallistujat tunnistivat asioiden puheeksi ottamisen keskeisimmäksi keinoksi tilanteen parantamiseksi ja siten myös työpaikkakiusaamisen ehkäisemiseksi. Työyhteisön ilmapiirissä koettujen ja havaittujen ongelmien esiin ottaminen ei ole kuitenkaan helppoa. Se vaatii tilannetajua ja rohkeuttakin. Esimiehillä on kuitenkin velvollisuus ja vastuu puuttua, ottaa puheeksi ja selvittää hankalia tilanteita. Avoimen, muita huomioivan työyhteisön kehittyminen vaatii myös jokaisen työyhteisön jäsenen panosta.
Edistetään yhdessä vastuullista työkäyttäytymistä
Epäasiallisen kohtelun ja työpaikkakiusaamisen ehkäisemisessä on osallistujien mukaan tärkeää myös vastuullisen työkäyttäytymisen edistäminen ryhmissä ja työyhteisöissä. Miten se tapahtuu käytännössä? Hyvä keino lähteä liikkeelle on dokumenttien ja ohjeiden yhdessä käsitteleminen ja niiden kehittäminen omalle työyhteisölle sopiviksi. Mallit unohtuvat ja jäävät paperiksi mappeihin, ellei niitä yhdessä käsitellen soviteta työpaikan omiin käytänteisiin. Niiden soveltamista on myös yhdessä seurattava.
Yhteisen käsittelyn aikana voidaan puhua myös siitä, miten kukin työyhteisön jäsen ymmärtää vastuullisen tai vastuuttoman toiminnan työpaikalla. Näitä keskusteluita valmennuksen osallistujat pitivät haastavina mutta antoisina – yhteinen ymmärrys lisääntyy ja samalla kasvaa rohkeus puhua haasteellisistakin asioista yhteisellä sanoituksella ääneen. Toimintatapojen kehittäminen ja niiden käytännön toteutumista koskevien kokemusten säännöllinen läpikäynti kannattaa ottaa osaksi työpaikan omaa vuosikelloa. Toimivia paikkoja ovat esimerkiksi kehityskeskustelut tai seuraavan toimintakauden suunnitteluajankohdat. Tämä varmistaa sen, että vastuullisesta työpaikkakäyttäytymisestä puhutaan ja siitä muistutetaan säännöllisesti.
Vahvuuksia hyödyntämään
Kaikilla työyhteisöillä on myös vahvuuksia. Seurakuntatyöyhteisöissä niitä ovat pilottiin osallistujien mielestä tehtävien hoitaminen vastuullisesti annetussa ajassa ja muiden auttaminen ja neuvominen tarvittaessa sekä muiden tukeminen työn tavoitteiden saavuttamisessa. Tätä hyvää kannattaa edelleen vahvistaa.
Myös digiloikkaa, jota valmennuksen toteutusajankohtana seurakunnissa jouduttiin koronaviruspandemian takia ottamaan ja jossa onnistuttiin hyvin, kannattaa jatkaa. Verkkoa kannattaa hyödyntää esimerkiksi osaamisen kehittämisessä. Sillä olisi jo nyt paljon annettavaa, onhan digitaalinen osaamisen kehittäminen ottanut isoja harppauksia viimeisten vuosien aikana mm. osallistavuudessa ja menetelmien monipuolisuudessa. Myös kokemukset pilotista olivat tältä osin positiivisia: verkko toimi haastavan teeman käsittelyssä, kun siihen vielä liittyi mahdollisuus työpaikan yhteiseen oppimiseen joko esimiesten tai oman tiimin kesken – tosin sekin tällä kertaa monella työpaikalla verkon välityksellä. Hyvää digitaalisessa oppimisessa on myös yksilön itsekseen tekemät, omaan työyhteisöön suuntautuvat pohdintatehtävät, jotka yhteisesti käynnistetty prosessi kokoaa.
Suuri kiitos pilottiseurakunnille innostuneesta ja vastuullisesta työskentelystä. Antakaa vastuullisen työkäyttäytymisen kukoistaa työyhteisöissänne ja koko kirkossa! Se on erityisen tarpeen tässä haastavassa tilanteessa, jossa elämme.
Teitä, jotka nyt kiinnostuitte pilotoidusta verkkovalmennuksesta oman työyhteisönne kehittämisen välineenä, pyydämme olemaan rohkeasti yhteydessä meihin Työterveyslaitoksessa. Annamme mielellämme lisätietoa Työpaikkakiusaamisen nollatoleranssi -verkkovalmennuksesta ja vielä voimassa olevasta seurakuntatyöpaikkoja koskevasta hinnoittelusta. Lisätietoa voi kysyä myös Oili Marttilalta, joka Kirkon työmarkkinalaitoksen puolelta koordinoi pilotin toteutusta (oili.marttila@evl.fi).
Sara Lamminmäki
kehittämispäällikkö
Työterveyslaitos
sara.lamminmaki@ttl.fi
Antti Soikkanen
vanhempi konsultti
Työterveyslaitos
antti.soikkanen@ttl.fi
Liian myöhään. Liian vähän valtuuksia. Organisastiokulttuuri on voimakkaampi kuin suositukset tai lait. Koettu on. Onneksi pian ohi.