Uusi oppilashuoltolaki takaa nuorille keskusteluapua – tarvittaessa nopeasti.
Elokuun alusta voimaan tullut uusi laki oppilas- ja opiskelijahuollosta lisää opiskelijoiden hyvinvointipalveluja. Laki velvoittaa kuntia järjestämään ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoille nykyistä enemmän henkistä tukea. Myös moniammatillisia työryhmiä lisätään sekä kunnissa että kouluissa.
Kirkkohallituksen asiantuntijan mukaan seurakuntien pitäisi nyt tarttua tilaisuuteen tehdä yhteistyötä ja olla läsnä oppilaitoksissa.
Opiskeluhuoltoryhmissä voisi olla tilaa seurakunnan työntekijöille
Kouluterveyskyselyt osoittavat, että yksinäisyys ja masennus ovat lisääntyneet. Toisen asteen ammatillisen oppilaitoksen tai ammattikorkeakoulun opiskelijalla on tästä lähin oikeus saada psykologin ja kuraattorin tukea. Kiireellisissä tapauksissa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä.
Uusi laki edellyttää oppilaitosten perustavan monialaisia opiskeluhuollon ohjausryhmiä.
Kirkkohallituksen oppilaitosyhteistyön asiantuntija Elina Juntusen mukaan laki haastaa seurakuntien työntekijöitä nyt muiden paikallisten asiantuntijatahojen lailla entistä läheisempään vuorovaikutukseen oppilaitosten, opiskelijoiden ja opettajien kanssa.
– Lain henki kutsuu erilaisia paikallisia tahoja yhteistyöhön opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseksi. Seurakunnissa olisi hyvä olla tästä tietoinen ja oppilaitoksissa taas tarvittaisiin tietoa seurakuntien työntekijöiden ammattitaidosta, hän sanoo.
Lakimuutoksen taustalla on pitkä prosessi, jossa opiskeluhuoltolaki on koottu aiemmin hajallaan olevista laeista. Tavoitteena on myös opiskelijoiden maantieteellinen tasa-arvo tuen saamisessa.
Ryhmäytys on luonteva seurakunnan palvelu
Juntusen mukaan seurakunnan työntekijöiden olisi luontevaa osallistua opiskeluhyvinvoinnin edistämisen suunnitteluun. Olisi hyvä, jos työntekijöitä tavattaisiin fyysisesti yhä enemmän oppilaitosten käytävillä, tilaisuuksissa ja toiminnassa.
– Oppilashuolto on myös sen miettimistä, mistä hyvinvointi koostuu. Selvitysten mukaan yhteisöllä on opintojen sujumisen kannalta keskeinen merkitys. Lakiuudistuksessa korostuu paikallinen yhteisöllisyys ja ajatus siitä, että hyvinvointi on yhteisöllinen asia.
Esimerkiksi Vantaalla oppilaitospapit ovat ryhmäyttäneet syksyisin valtaosan oppilaitosten opiskelijoista. Se on yksi rooli, joka Juntusen mukaan sopii seurakunnan työntekijöille luontevasti. Siinä heille on etua myös ulkopuolisuudesta.
– Ihanteena olisi, ettei seurakunnan työntekijöiden läsnäolo olisi vain pistemäisiä käyntejä, vaan parhaassa tapauksessa jatkuvaa keskustelua. Toistaiseksi moneen oppilaitokseen kirkon ihmiset ovat vielä tervetulleita, vaikka keskustelu uskonnonvapauden ympärillä kiristyykin, hän luonnehtii.