Toivo ja rakkaus eivät voi olla vain tyhjiä puheita

Kristittyjen yhteistä ekumeenista lähetyspyhää vietetään nykyään lokakuun toisena viikonvaiheena (lauantaista sunnuntaihin). Tarkoituksena on vahvistaa kristittyjen yhteistä todistusta, keskinäistä rauhaa, sovintoa ja rakkautta sekä innostaa erityisesti nuorisoa lähetysvastuuseen. Pohdin seuraavassa lähetyspyhään liittyen, mitä annettavaa syykuussa pidetyllä Luterilaisen maailmanliiton yleiskokouksen viestillä on kirkon missiolle. Viestin sitaattien suomennokset ovat kirjoittajan.

Vuoden 2023 lähetyspyhän teema on: Jumalan rakkaus lähettää rakastamaan. Raamatullista taustaa haetaan 1. Joh. 2:15–17, jossa kirjoittaja asettaa maailman rakastamisen ja Jumalan rakkauden vastakkain. ”Maailma tarjoaa erilaisia pikavoittoja ihmisille, jotka etsivät ensisijaisesti nautintoja ja tyydytystä pinnallisesta elämäntavasta. Ne jättävät ihmisen usein entistäkin tyhjemmäksi. Mikään ei enää riitä”, lukee sanan selityksessä.

Vanha kristillinen perinne puhuu kohtuullisesta. Kohtuullisuutta on käytetty Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa tärkeänä välineenä taistelussa ilmastonmuutoksen vaikutuksia vastaan. Ei tarvitse kovin paljoa seurata erilaisia kehityslinjoja ja historian tapahtumia, huomatakseen, että ihmisellä on taipumusta uskoa ”pikavoittoihin”. Ne tuovat kuitenkin usein suurta tuskaa ja jopa kärsimystä ihmisten elämään. Kaikkein eniten niiden yhteinen tavoittelu osuu ikävästi kaikkein köyhimpiin ja heihin, joilla ei ole päätäntävaltaa. Tämä näkyy luterilaisten kirkkojen arjessa.

Luterilaisen maailmanliiton yleiskokouksen viesti puhuu mission toteuttamisesta

Luterilaisen maailmanliitto kokoontui teeman ”Yksi ruumis, yksi Henki, yksi toivo” alle Puolan Krakovassa 13.–19.9.2023. Teemaa käsiteltiin monin tavoin yleiskokouksen aikana.  Työskentelyn monipuolisuus näkyy viimeisenä päivänä julkaistussa yleiskokouksen viestissä. Viesti noudattaa suoraviivaisesti etukäteen julkaistun teemakirjan rakennetta. Viestin kokoamista ja editointia yleiskokouksen aikana johti piispa Kaisamari Hintikka. (Teemakirjan aiheista on Kirkkomme Lähetyksessä julkaistu syksyn mittaan kirjoituksia. Linkki tekstin lopussa.)

LML:n viesti jäsenkirkoille ja kaikille kristityille toistaa ajatusta evankeliumista sekä voimana että tehtävänä. Jokainen kristitty on kutsuttu jo kasteessa osallistumaan siihen pelastavaan toimintaan, jota Jumala jo tekee tässä maailmassa.

”Kasteen kautta meitä kutsutaan ja lähetetään julistamaan vapauttavaa Jeesuksen Kristuksen evankeliumia sanoin ja teoin. Henki kutsuu meitä oikeuden, rauhan ja sovinnon välikappaleiksi, parantaen haavoja omien kirkkojemme sisällä ja yhteisessä maailmassamme. Pyhän Hengen voimalla varustettuina meitä rohkaistaan rakentamaan toivon yhteisöjä kaikkialla, missä evankeliumia jaetaan ja eletään todeksi.”

Evankeliumi ei siis ole jotain, joka on tarkoitettu vain ulkopuolella oleville. Se kuuluu yhtä hyvin meille kaikille ja voi tehdä suuria kirkkojen sisälläkin. Kirkko Kristuksen ruumiina on yhtä lailla kivun ja haavojen paikka kuin oli Kristus itse. Hajaannus, väärinkäytökset, evankeliumia vääristävä teologia ja vallan keskittyminen ovat myös kirkkojen ongelmia. Meillä on kuitenkin aarre, evankeliumi, joka vapauttaa tällaisista kahleista ja antaa mahdollisuuden rakentaa uutta, toisenlaista todellisuutta.

Evankeliumista itsestään nousee lisäksi velvoitus etsiä yhteyttä. Maailman kriisien keskellä, polarisaation pyörteissä, eriarvoisuuden vallitessa, meitä kutsutaan antamaan uskottava ja yhdenmukainen todistus evankeliumista. Yhteyden etsiminen ei rajoitu vain kirkon sisälle, tai kirkkojen välille vaan koko ihmiskuntaan ja koko luomakuntaan.

Toisenlaisen todellisuuden rakentamista ei ole tarkoitettu vain kirkkoa varten, vaan koko maailmaa.

Merkityksellistä ja vaikuttavaa toivoa

Yleiskokouksen viestissä käytetään sanaa rakkaus vain muutaman kerran. Silti viestin sisältö kuvaa rakastamista, välittämistä, toisista huolehtimista ja yhdessä rakentamista. Yhdessä meidän vahvuutemme on siinä, että me julistamme evankeliumia eri tavoin, eri vuodenaikoina, eri kulttuureissa, erilaisissa talouksissa ja poliittisissa konteksteissa, pyrkiessämme olemaan maan suola ja maailman valo. Jokainen saa kuulla evankeliumin omalla kielellään. ”Evankeliumi kutsuu meitä toivoon ja oppimaan Jumalan lupauksen merkkien lukemista kaikkialta maailmasta, koska toivomme perustuu Jeesus Kristukseen.”

Viesti lähtee liikkeelle kuvauksella maailman rikkinäisyydestä. ”Elämme jaetussa maailmassa, jossa ruumiit ovat loukkaantuneita, hylättyjä, syrjittyjä ja maapallo, yhteinen kotimme, kärsii kasvavan ympäristö- ja ilmastokriisin vaikutuksista.” Tämä ei kuitenkaan ole kristityn ainoa näkökulma tähän maailmaan. Tämä on myös Jumalan maailma. Siksi, kuten ekumeenisen lähetyspyhän aineisto sen sanoittaa, meidän elämämme veneessä on kaksi airoa, joita meidän tulee liikuttaa yhtä voimakkaasti. Toisen airon nimi on ”rakasta Jumalaasi” ja toisen airon ”rakasta lähimmäistäsi”.

”Pohdiskellessamme työtämme kirkkojen yhteisönä, meidän on löydettävä uusia tapoja tarjota toivoa kaikille ihmisille. Ei tyhjää toivoa, vaan rohkeaa toivoa, joka saa innoituksensa uskostamme Jumalaan ja jota seuraa toimintamme palvellaksemme köyhiä, apua tarvitsevia, maahanmuuttajia, pakolaisia ja kriisien vaikutuksista kärsiviä. Toivo antaa meille voimaa puhua julkisesti oikeudenmukaisuuden ja ihmisoikeuksien puolesta. Tämän toivon on tultava käsin kosketeltavaksi kirkon toiminnassa, jumalanpalveluksessa ja lähetystehtävässä.”

Toivo ja rakkaus käsinkosketeltaviksi

Ei siis ihme, että viestissä käsitellään konkreettisia asioita ja konkreettisia toimia. Krakovassa kokoontunut väki haluaa, että toivo ja rakkaus tulevat näkyviin, jotta Kristuksen ruumis, ihmiskunnan ruumis, koko luomakunnan ruumis voisi kokea evankeliumin. Lähtökohtana on, että osallistumme Jumalan kokonaisvaltaiseen missioon, joka sisältää julistamisen, vaikuttamisen, diakonian toteuttamisen sekä kansainvälisesti että paikallisesti omien kirkkojemme piirissä.

Tässä poimintoja tuosta konkretisoinnista:

• Erityisesti nuorten johdolla olemme sitoutuneita toimimaan tehokkaammin taloudellisen ja ilmastollisen oikeudenmukaisuuden puolesta, suojellen planeettaa ja sen resursseja tuleville sukupolville. Yhdessä vahvistamme, että luomakunta ei ole kaupan.
• Hylkäämme kaikenlaiset väkivallan ja syrjinnän muodot, jotka perustuvat rotuun, etnisyyteen, sukupuoleen, seksuaalisuuteen, luokkaan, ikään, vammaisuuteen, muukalaiskammoon, kastiin tai yhteiskunnalliseen taustaan. Kaikki ihmiset on luotu Jumalan kuviksi, ja heillä on yhtäläinen arvo, jota ei voi vaarantaa.
• Vaadimme teologista pohdintaa ja koulutusta sukupuolten oikeudenmukaisuudesta sekä jatkuvaa naisten ja tyttöjen voimaannuttamista, varmistaen, että he voivat nauttia tulevaisuudessa reilusta, oikeudenmukaisesta ja mahdollisuuksia tarjoavasta elämästä.
• Tiedämme, että kristilliset kirkot ovat kokeneet erimielisyyksiä ja jakautumisia vuosisatojen ajan, mutta uskomme, että meitä yhdistää enemmän kuin erottaa, ja olemme päättäneet kulkea eteenpäin yhdessä.
• Sitoudumme opettamaan ja saarnaamaan vastuullisen teologian periaatteiden mukaisesti. Vastuullinen teologia on kokonaisvaltaista, käyttää inklusiivista kieltä ja monipuolisia sekä saavutettavia viestintäkeinoja. Se rakentaa inklusiivisia yhteisöjä ja pyrkii tavoittamaan marginaalissa olevat ihmiset.
• Olemme sitoutuneita toimimaan hyvinä naapureina uskonnollisesti moninaisissa yhteiskunnissa ja yhteistyössä eri uskontojen edustajien kanssa edistämään oikeudenmukaista, rauhanomaista ja sovinnollista maailmaa.
• Meitä kehotetaan tunnistamaan Kristus toisissamme ja vastustamaan vihapuhetta, joka loukkaa ihmisarvoa ja johtaa haitallisiin toimiin yksilöitä tai yhteisöjä vastaan.
• Pyrimme aktiivisesti taistelemaan rasismia, väkivaltaa, hyväksikäyttöä, epätasa-arvoa ja riistoa vastaan, jotka valitettavasti ovat edelleen läsnä sekä kirkossa että yhteiskunnassa nykypäivänä.
• Uskomme kirkkojen jatkuvaan uudistumiseen ja olemme valmiita jakamaan maailman ilot ja kärsimykset Kristuksen kautta. Meitä kutsutaan tunnistamaan ja vastaamaan LML-yhteydessä ja maailmanlaajuisesti nouseviin haasteisiin, sekä työskentelemään rauhan puolesta maailmassa, ihmisten välillä, maiden välillä ja koko luomakunnan kanssa.

Viesti päättyy perinteisesti meidänkin messussamme olevan lähettämisen kaltaisiin sanoihin:

”Yhtenä Ruumiina, Yhden Hengen kutsumana, Yhdessä Toivossa, lähdemme (Krakovasta) kaikkiin maailman kolkkiin julistaaksemme evankeliumia siitä, että olemme Jumalan armosta vapautettuja ja lähetettyjä palvelemaan lähimmäistämme.”

Siis: Jumalan rakkaus lähettää rakastamaan.

• Yleiskokouksen viesti englanniksi
• Lähetyspyhä 2023: Jumalan rakkaus lähettää rakastamaan (ekumenia.fi)
• Kirkkomme lähetys (linkki vie ensimmäiseen kirjoitukseen yleiskokouksen teemakirjasta)