Minna Canthin päivänä 19.3. vietetään tasa-arvon päivää. Juodaan silloin #tasaarvokahvit ja viritellään kahvikeskusteluja tasa-arvosta. Kutsumme myös muita työyhteisöjä järjestämään omat tasa-arvokahvinsa.
Monessa työyhteisössä on siirrytty mahdollisuuksien mukaan etätyöhön. Työtehtävissä, joissa ollaan fyysisesti työpaikoilla, ei välttämättä varotoimien johdosta kokoonnuta yhteisiin kahvihetkiin. Tasa-arvokahvit voi juoda myös etäkahveina; kutsu muutama työkaveri esimerkiksi Teamsin välityksellä kahvikeskusteluun kanssasi.
Muutamalla kirkollisten toimijoiden fb-palstalla vietetään tasa-arvokahveja. Tervetuloa tasa-arvokeskusteluihin 19.3. ainakin Suomen ev.lut.kirkon työntekijät ja toimijat-, Pastorit- ja Kirkko ja yhteiskunta -ryhmiin. Keskustelua käydään pitkin tasa-arvon päivää!
Luovia tapoja etäkahvien toteutuksille on varmasti monia – ideoikaa itsellenne toimivin! Ja kun koronaviruksen etenemistä jarruttavat toimenpiteet ajetaan alas, voi löytyä hyvä ajankohta järjestää tasa-arvokahvit kasvokkaisin kahvipöytäkeskusteluin.
Miten etä- ja läsnäkahveilla voisi sitten edistää tasa-arvon toteutumista? Kahvipöytäkeskusteluun voi nostaa omassa työyhteisössä ajankohtaisia aiheita. Miten tasa-arvo toteutuu omalla työpaikalla? Mitä tasa-arvon edistämiseksi on tehty ja miten tasa-arvon toteutumista seurataan? Mitä hyviä tasa-arvoa edistäviä käytänteitä työpaikallanne on? Tunnetaanko työelämän lainsäädäntöä, joka suojaa syrjinnältä? Entä löytäisittekö idean, jolla edistää omassa työyhteisössä tasa-arvoa? Vuoden päästä voisitte kenties juhlistaa idean myötä otettuja askeleita kohti tasa-arvoisempaa työyhteisöä.
Suomalaista yhteiskuntaa ja työelämää on totuttu pitämään hyvin tasa-arvoisena. Matkaa tasa-arvon edistämisen tiellä on silti vielä pitkälti kuljettavana. Naisen työelämässä ansaitsema euro on 84 senttiä, ja maahanmuuttajanaisen euro on sitä vieläkin niukempi, 62 senttiä.* Palkkatasa-arvon lisäksi on tärkeä tarkastella rakenteellisia tasa-arvoa heikentäviä tekijöitä ja koettaa tunnistaa niitä – ne ovat usein vaikeasti havaittavia. Suomalainen työelämä on hyvin sukupuolittunutta; tiettyjä ammatteja pidetään yhä edelleen tietylle sukupuolelle kuuluvina. Naisten urakehitys on yhä hitaampaa kuin miesten.
Tasa-arvon toteuttaminen työelämässä on sekä koko työyhteisön että työnantajan velvollisuus. Tasa-arvon edistäminen alkaa ongelmallisten toimintatapojen ja tilanteiden tunnistamisesta. Jokaista meistä tarvitaan tekemään tasa-arvon tekoja!
“Siihen päätökseen olen tullut, että kaikki juominen, yksin vedenkin, on vahingollista. Poikkeuksen tekee vain kahvi.”
Minna Canth
Hyviä tasa-arvokahveja ja oivaltavia kahvikeskusteluja!
Minna Rikkinen
asiantuntija, pastori, teologian tohtori
Puhuttaisiinko tasa-arvosta?
Virikkeitä kahvipöytäkeskusteluihin
”Mitä tärkeämpi tehtävä, sitä vähemmän naisia”
lausui EKD:n tasaveroisten mahdollisuuksien asiantuntija Saksan protestanttisten kirkkojen tilanteesta 10 vuotta sitten. Miltä tämä lause kuulostaa oman kirkkomme kontekstissa?
Kirkkoherra, kirkkorouva vai jotain muuta?
Aamulehti teki päätöksen luopua sukupuolitettujen ammattinimikkeiden käyttämisestä. Palomies on nykyään pelastaja, lakimies asianajaja tai juristi. Kirkkoherrasta lehti käyttää nimitystä johtava pappi. Onko sanoilla väliä ja pitäisikö kirkon pohtia sukupuolittuneista ammattinimikkeistä luopumista?
Paras (mies)asiantuntija
Tutkimuksen mukaan naisten osuus uutisissa haastatelluista asiantuntijoista oli Suomessa vain 17 prosenttia vuonna 2015. Eikö eri alojen parhaiden osaajien joukosta löydy naisia vai eikö heidän asiantuntijuuttaan nähdä? Ketä meidän kirkossamme kuullaan, kun halutaan asiantuntija puhumaan?
”Meillä ainakin kaikkia kohdellaan samalla tavalla!”
Vuonna 2010 ilmestyneen Yhdenvertaisuus ja kirkko -hankkeen loppuraportin mukaan 39% kyselyyn vastanneista seurakunnan työntekijöistä oli kokenut joutuneensa eriarvoiseen asemaan tai itseensä kohdistuvan häirintää tai vihamielistä asenneilmapiiriä. Erilaiset uskonnollisiin vakaumuksiin liittyvät näkemyserot, eri henkilöstöryhmiin kuuluvien eriarvoiseksi koettu asema ja vähemmistöihin kuuluviin suhtautuminen näyttäytyvät kirkon työyhteisöissä haasteina. Myös sukupuoli, ikä ja työsuhteen laatu liittyivät vastauksissa kokemuksiin ja näkemyksiin eriarvoisesta kohtelusta. Lisäksi raportissa kävi ilmi, että eri vähemmistöryhmiin kuuluvia on kirkon työssä hyvin vähän, moninaisuutta ei vielä nähdä voimavarana, jota tavoiteltaisiin. Pikemminkin erilaisuuteen suhtaudutaan monin paikoin ennakkoluuloisesti tai epävarmasti.
Mitä sinun työyhteisössäsi on raportin ilmestymisen jälkeen tehty yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja syrjinnän kitkemiseksi?
Mitä emme näe?
Sukupuolen tutkimuksessa on todettu, että työntekijät, niin naiset kuin miehetkin, havaitsevat eriarvoisuutta muilla työpaikoilla tai yhteiskunnassa yleensä, mutta eivät kovin helposti omalla työpaikalla. Mistä tasa-arvon teosta iloitsen työyhteisössäni? Mihin tasa-arvokysymykseen emme ole vielä kiinnittäneet riittävästi huomiota?
Samasta työstä sama palkka?
Naisen euro on Suomessa 84 senttiä, kun vertaillaan kaikkien palkansaajien kokonaisansioita. Kun asiaa tarkastellaan samassa työpaikassa ja samalla työnimikkeellä, on palkkaero kolme prosenttia. Näin on myös kirkossa.* Esimerkiksi naispuolisen diakoniatyöntekijän, kirkkomuusikon, perheneuvojan tai kappalaisen euro on 97 senttiä.
Mikä selittää sen, että samassa työssäkin naisten saama palkka on miehiä pienempi? Onko kolme prosenttia paljon vai vähän?
Onko kirkon talon kahvitus avoin yleisölle ja jos on, mistä löytyy lisätietoa?
Hei!
Toki Kirkon talossa asioivat ovat lämpimästi tervetulleita kokousjärjestäjien kanssa kahveille keskustelemaan tasa-arvosta! Kannattaa vinkata kokousjärjestäjillekin kahveista, jotta muistavat ilmoittautumisen.
Tavoitteenamme on, että työyhteisöt järjestävät omat tasa-arvokahvit. Kysymyksestäsi virisi kuitenkin hyvä idea tulevaisuutta silmällä pitäen – kaikille avoimien tasa-arvokahvien järjestäminen. Pistetääpä pohdintaan!
Ystävällisin terveisin,
Minna