Sopimusta solmimaan

Seurakunta on paikallinen yhteistyökumppani yhteiskunnan kasvatuksen eri sektoreilla. Tämä todetaan niin varhaiskasvatuksen, perusopetuksen kuin lukiokoulutuksenkin valtakunnallisissa perusteissa.

Yhteistyöstä kannattaa solmia kunnassa paikallinen sopimus, jolloin lapset ja nuoret ovat palveluiden suhteen yhdenvertaisessa asemassa osoitteesta riippumatta. Myös heidän huoltajilleen on voitava perustella, miksi seurakunta on läsnä päiväkodin ja koulun arjessa, juhlassa ja kriisissä.

Joskus vaarana on se, että hyväkin yhteistyö henkilöityy liikaa tai se koituu vain harvojen hyväksi. Sopimuksella turvataan yhteistyön laajuus sekä jatkuvuus työntekijävaihdoksissa ja muuttuvassa toimintaympäristössä myös vähenevillä resursseilla. Kumpikin osapuoli saa sopimuksesta erinomaisen välineen henkilökunnan perehdytykseen. Hyvin toimivasta yhteistyöstä saattaa syntyä myös taloudellista säästöä.

Hyvän sopimuksen ABC

Aloite sopimukselle voi tulla kunnan tai seurakunnan puolelta ja miltä tasolta tahansa. Tärkeintä on varmistaa heti alussa, että kummankin johto näyttää sopimusprosessille vihreää valoa.

Useilla paikkakunnilla on lähdetty tekemään ABC-mallista yhteistyösopimusta. Siinä aloitetaan yleissopimuksesta (A), joka solmitaan ylimmän johdon tasolla sopimuspohjaa käyttäen. Se on laadittu Opetushallituksen ja Kirkkohallituksen yhteistyönä vapaasti muokattavaksi. Yleissopimuksessa todetaan yhteistyön tarkoitus, tavoitteet ja edellytykset. Sen allekirjoittavat opetus- tai sivistystoimen johtaja ja kirkkoherra. Kyseinen paperi on voimassa toistaiseksi.

Opetustoimen ja seurakunnan viranhaltijoista koottu työryhmä laatii yhteisen toimintasuunnitelman (B) vaikkapa kumppanuuden korimallin mukaisesti määritellen, mitä kaikkea yhteistyö sisältää käytännössä. Lisäksi he kokoavat vuosikellon (C), johon sijoitetaan alueella toistuvat yhteiset tapahtumat, suunnittelu ja yhteistyön arviointi. Liitteiden B ja C pohjalta tehdään kirjaukset yksittäisen päiväkodin vuosisuunnitelmaan tai koulun lukuvuosisuunnitelmaan, jotta tiedetään kuka-mitä-missä-milloin tulevalla kaudella tekee.

Sopimusliitteitä voidaan tarkastella määräajoin ja muokata tarvittaessa. Tärkeintä on kuvailla säännöllisesti toistuvat tilanteet ja tapahtumat toimintasuunnitelmassa niin, että sisällöistä osataan tiedottaa asianosaisille kuten oppilaille, huoltajille ja henkilökunnalle. Uskonnollisille tilaisuuksille päiväkoti ja koulu järjestävät myös uskonnottoman vaihtoehdon.

Hyvä yhteistyö syntyy rakenteista ja asenteista

Kasvatusyhteistyö sujuu, kun sovitut tavoitteet, pelisäännöt, työnjako ja aikataulut ovat yhteisessä tiedossa. Niistä muodostuu toimiva rakenne, johon on helppo nojata ja tarvittaessa palata, jos ilmenee haasteita yhteistyön arjessa. Sopimuksen lisäksi tarvitaan toki motivoitunut ja osaava henkilökunta.

Seurakunnan puolella tämä tarkoittaa myös sitä, että työntekijöillä on asenne kohdallaan voidakseen tukea päiväkodin ja koulun kasvatustavoitteita. He muistavat, että kyseessä ei ole seurakunnan työ vaan yhteistyö, joka koituu alueen lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen kasvun hyväksi.

Tuula Vinko
kouluyhteistyön asiantuntija
Kirkon kasvatus ja perheasiat