Sisäiset kehittäjät raivaavat tietä työhyvinvoinnille

Raija Halikainen, Mirka Karhunen, Sini-Marja Kuusipalo ja Pirjo Ahonen keinumassa leikkipuistossa.
Työyhteisön kehittäminen on mukavaa puuhaa ja välillä voi hassutellakin,” tuumaavat sisäiset kehittäjät Raija Halikainen (vas. edessä), Mirka Karhunen (vas. takana), Sini-Marja Kuusipalo (oik. edessä) ja Pirjo Ahonen (oik. takana) Kuva: Sanna Marin

Puun ja kuoren välissä vai rinnalla kulkija? Kenties näitä molempia ovat työyhteisön sisäiset kehittäjät. Terminä sisäinen kehittäjyys kuulostaa hienolta, mutta työnä se on vielä hienompaa. Se kumpuaa vapaaehtoisuudesta ja sisäisestä palosta tehdä hyvää työyhteisössä.

”Sisäisenä kehittäjänä saan olla rinnallakulkijana, rohkaisijana ja tukijana. Me olemme
työyhteisössä yhdessä samalla viivalla”, lastenohjaaja Pirjo Ahonen sanoo.

Ajatus Siilinjärven seurakunnan sisäisistä kehittäjistä lähti vuosi sitten, kun seurakunta lähti mukaan Kuopion hiippakunnassa käynnistyneeseen työhyvinvoinnin johtamisen ja kehittämisen hankkeeseen. Hanke on kaksivuotinen, ja siinä ovat mukana Siilinjärven, Suonenjoen ja Kuopion Männistön seurakunnat. Hankkeessa löydetään ratkaisuja työhyvinvointia heikentäviin tekijöihin ja etsitään yhdessä vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Mitkä ovat olennaisia tekijöitä seurakuntayhteisöjen työhyvinvoinnin kannalta? Miten työhyvinvointia tuetaan ja edistetään? Millaista on työhyvinvoinnin johtaminen?

Vaikka hanke koskee koko työyhteisöä, on sen sisälle luotu työryhmä, jossa mukana ovat esimiesten ja johtajien lisäksi neljä työntekijöiden edustajaa. Juuri työntekijöiden edustajista ja heidän ehdotuksestaan syntyi työyhteisöömme sisäiset kehittäjät.

Sisäisten kehittäjien tarkoituksena on toimia työhyvinvoinnin ideoijina ja eräänlaisina tuuppaajina. He huolehtivat myös, että ideat ja sovitut asiat saatetaan käytäntöön. Toisin sanoen he pitävät hankeasiat esillä arjen keskellä ja toimivat samalla linkkinä henkilökunnan, esimiesten ja hankkeen vetäjien välillä. Sisäisillä kehittäjillä ei kuitenkaan ole erityisasemaa hankkeessa tai työyhteisössä.

Sanaiset arkut avautuivat tiimikierroksilla

Sisäisessä kehittäjyydessä ei ole yhtä oikeaa toimintatapaa.  Käytännöt kumpuavat kehittäjien henkilökohtaisista havainnoista ja työyhteisön tarpeista.

 ”Tiedottajana koen, että kehittäjän roolissa kuulen sisäisen viestinnän asioista paremmin. Mitkä asiat meillä viestinnässä toimivat ja mitkä eivät? Ajattelen, että viestintä on olennainen osa työhyvinvointia ja näin pystyn osaltani kehittämään organisaatiomme sisäistä viestintää”, summaa Siilinjärven seurakunnan tiedottaja Sini-Marja Kuusipalo.

Yksi keino, jolla työntekijöiden ääni saadaan kuuluville ovat keskustelut eri tiimien työntekijöiden kanssa. Niinpä vierailimme tiimien palavereissa keskustelemassa onnistumisista ja mokista. Tarkoituksenamme oli tehdä tapaamisista lämminhenkisiä avoimen puheyhteyden avaavia keskustelutuokioita, joissa jokainen tiimin jäsen, myös se hiljaisin, saisi äänensä kuuluville. Työyhteisössämme on lähes kymmenen tiimiä, eikä yksikään tiimivierailu ollut samanlainen. Yhdessä tiimissä keskustelut painottuivat onnistumiskokemuksiin, toisessa taas pohdittiin lisäkeinoja keskinäiseen arvostamiseen. Koostimme vierailuista raportin, joka toimii työyhteisömme yhteisenä äänenä. Meidän kehittäjien yhtenä painopisteenämme ja johtoajatuksenamme on ollut puheyhteyden ja työkaverien arvostamisen lisääminen työyhteisössämme.

”Olen nöyränä ihmetellyt sitä luottamusta, jota työtoverit ovat meitä kohtaan osoittaneet. Vierailumme tiimissä on antanut luvan tiimin jäsenille ottaa esille tärkeitä asioita yhteiseksi puheenaiheeksi. Toivottavasti olemme rohkaisseet jatkamaan keskustelua vaikeistakin asioista tiimissä”, kertoo diakoniatyöntekijä Raija Hallikainen.

Koimme tiimikierrokset onnistuneina siitäkin syystä, että tiimeissä ja koko työyhteisössämme on havahduttu avoimen keskustelun merkitykseen. Myös kannustavaa palautetta on jaettu entistä enemmän sekä tuettu työntekijöiden henkilökohtaisia vahvuuksia. Tässä siis jo hyvällä alulla olevat kehittäjien saavutukset työpaikallamme.

Nyyttikesteistä kuukauden teemoihin

Kahvinkeittimeen kiinnitetty lappu, jossa lukee "Sinun tulee olla se muutos, jonka haluat nähdä maailmassa. -Ganhdi".
Aforismit ilahduttavat taukotiloissa. Kuva: Mirka Karhunen

Vaikka avoimuus ja arvostus ovat tärkeimpiä asioita, joita sisäisinä kehittäjinä pyrimme edistämään, tuovat pienet arjessa näkyvät tempauksemme iloa työyhteisöömme. Taukotiloihin ilmestyvät mietelauseet ja yhteiset taukojumppahetket rakentavat yhteenkuuluvuuden tunnetta ja hyvää työilmapiiriä. Työkaverin hymyhuulilla luettu viesti tuottaa myös meille kehittäjille suurta iloa. Työllämme on merkitystä. On erittäin antoisaa huomata, että työyhteisöstämme löytyy tarpeen tullen paljon auttamishalua ja yhteen hiileen puhaltamista. Esimerkkinä työpaikkakokouksen yhteyteen puuhamaamme nyyttikestiaamiainen.

Sisäisille kehittäjille paras palkinto työstämme on huomata, miten työmme kantaa hedelmää. Työtehtävästä riippumatta jokainen on valmis tarpeen vaatiessa tarttumaan harjanvarteen tai osallistumaan yhteisen hyvän tekemiseen.

Myös työpaikkamme yhteisistä pelisäännöistä jalostettiin taukotiloihin kuukausittain vaihtuvat teemat. Kuukausiteemoista tuli loppujen lopuksi luonteva osa isompaa työhyvinvointihankettamme. Teemat eivät ole jääneet vain luettavaksi, vaan niitä pohditaan myös tiimipalavereissa.

Keskustelusta luovuttamaton osa työkulttuuria

Vaikka sisäinen kehittäminen lähtee vapaaehtoisuudesta ja jokaisen henkilökohtaisesta halusta toimia tehtävässä, liittyy siihen myös paljon haasteita ja jopa riittämättömyyden tunteita. Riittääkö oma tietämys vaikeiden asioiden selvittämiseen tai eteenpäinviemiseen työyhteisössä? Missä kulkee meidän rajamme työyhteisön hyvinvoinnin kehittämisessä? Kuinka pitkälle voimme venyä musertamatta omia voimavarojamme? Tehtävät saattavat kasaantua ennakoimattomasti, jolloin myös kehittäjyyden luomisvoima joutuu koetukselle. Tällöin muistutamme itsellemme: onneksi emme ole yksin ja teemme sen, mitä ehdimme.

”On tärkeää, että työpaikalla tunnistetaan yhdessä ongelmatilanteita ja kipukohtia, ratkaistaan niitä ja levitetään ratkaisut laajasti koko työyhteisön käyttöön yhteiseksi iloksi”, Pirjo Ahonen pohtii.

Koemme erittäin tärkeäksi, että voimme olla kannustamassa rakentavaan keskusteluun ja luoda sellaisesta ilmapiiristä luontevan osan työkulttuuriamme. Toivomme, että sisäisen kehittäjyyden malli juurtuu työyhteisöömme ja kehittäminen vain syvenee sekä jatkuu seurakunnassamme hankkeen jälkeenkin. Tähän emme kuitenkaan pysty yksin, vaan työhyvinvoinnin kehittämiseen tarvitsemme koko työyhteisön sitoutumista. 

”Kaikissa meissä on pieni kehittäjä. Toisilla se on melko äänetön ja näkymätön, mutta siellä se on ja turvallisessa ympäristössä se voi pulpahtaa esiin”, Raija Hallikainen kiteyttää.

Mirka Karhunen
toimistosihteeri
Siilinjärven seurakunta

JÄTÄ KOMMENTTI

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.