Polku -toimintamalli on ollut kirkossamme käytössä vuoden 2021 alusta, siis neljä vuotta. Sitä ennen Polkua kehitettiin ja testattiin vuosien 2019–2020 ajan. Mitä neljässä vuodessa on tapahtunut? Mitä pitäisi saada aikaan?
Polun suunnittelu lähti liikkeelle unelmista. Pohdimme kehittämisryhmässä kirkon työntekijöiden kesken, mitä asioita haluamme vahvistaa lapsen, nuoren ja hänen läheisensä elämässä. Mitä halumme kirkkona ja seurakuntina olla? Halusimme saada aikaan peilin, joka auttaa seurakuntaa ottamaan sen jäsenet todesta ja toimimaan lapsi- ja nuorilähtöisesti, joka tarjoaa 2020-luvun lapsille ja nuorille eväitä kristittynä elämiseen ja kristillisen identiteetin vahvistumiseen.
Kirkon työntekijöitä eri puolilta Suomea liittyi innolla mukaan rakentamaan Polku-mallia. Kehittämisryhmissä oli parhaimmillaan yhtä aikaa mukana yli 50 henkeä. Paikallista Polkua lähdettiin työstämään seurakunnissa eri puolella Suomea. Polku myös laajeni Millenniaalien polut -malilla koskemaan myös alle 45-vuotiaita aikuisia.
Mitä muuttaisin?
Kun kokonaisuuden rakentaa työntekijöiden mielissä kovin valmiiksi, se ei ehkä tunnukaan seurakuntalaisista omalta.
Jos nyt kirjoittaisin Polku-asiakirjan uusiksi, aloittaisin rohkeammin ihmisistä käsin ja heidän kanssaan. Kysyisin, mitä ihmiset unelmoivat seurakunnasta? Mihin he tarvitsevat rinnalla kulkijaa eläessään kristittynä? Mihin elämäntilanteisiinsa he toivoisivat seurakunnasta tukea? Minkälaisen seurakunnan he haluaisivat rakentaa? Seurakuntia kannustaisin unelmoimaan heti ihmisten kanssa, eikä vain työntekijöiden kesken. Käyttämään tietoa alueen ihmisistä. Kuulemaan ihmisiä, ottamaan heidät alusta asti mukaan. Tarkastelemaan heidän kanssaan yhdessä, miten seurakunnan nykyinen toiminta peilautuu siihen, mitä ihmiset unelmoivat ja kaipaavat.
Olemme Polun koordinaatioryhmässä havainneet, että työntekijäkeskeisyys on ollut kirkossa niin vahvaa, että sen muuttuminen ihmiskeskeiseksi toimintakulttuuriksi vaatii aikaa – seuraavatkin neljä vuotta ja ehkä hieman vielä senkin jälkeen. Toivo ihmisten kirkosta elää – yhdessä opimme koko ajan lisää.
Puolivälin arvio
Polun kokonaisuutta koordinoi ja kehittää koordinaatioryhmä. Se on asettanut Polun kehittämiselle päätavoitteen, että Polku-malli olisi laajasti tunnettu ja käytetty seurakunnissa vuoden 2026 loppuun mennessä, kirkon Ovet auki -strategiakauden päättyessä.
Kirkon nelivuotiskertomuksen Kirkko epävarmuuksien ajassa 2020–2023 seurakuntakyselyssä selvitettiin Polku-mallin käyttöönottoa ja toiminnan kehittämistä sen mukaan. Seurakunnat jakautuivat kolmeen lähes samankokoiseen ryhmään: kolmannes (32 %) katsoo tämän toteutuneen erittäin hyvin tai hyvin, kolmannes (30 %) ei hyvin eikä huonosti ja runsas kolmannes (38 %) huonosti tai ei lainkaan. Kolmessa vuodessa oli siis edetty hyvään suuntaan, mutta kokonaistavoitteeseen pääsemiseksi on vielä tehtävä töitä.
Uusia työvälineitä eri vaiheessa oleville seurakunnille
Polun edistämisen tavoitteet vuosille 2025–2026 onkin jaoteltu kolmen eri vaiheessa olevan seurakunnan mukaisesti: Tarjotaan työvälineitä ja tukea Polkua aloittaville, kehittäville ja syventäville seurakunnille.
Aloittavia seurakunnille on tulossa esimerkiksi MOOC-verkkokurssi, joka auttaa hahmottamaan mitä Polku on, mitä hyötyä siitä on seurakunnalle ja kuinka sen kanssa pääsee alkuun.
Omaa Polkua jo kehittävät seurakunnat saavat tukea kirkon uuteen materiaalipankkiin ja evl.fi/plus-sivuille koostettavasta Polku-portaalista. Hakusanojen kautta materiaalipankista tulee löytämään aiempaa sujuvammin niin viestintäaineistot kuin toimintavinkitkin.
Kolmantena työvälineenä valmistuu vuonna 2026 Polun kehittämis- ja arviointityöväline, jolle on annettu työnimi ”Kompassi.” Sen avulla seurakunta voi arvioida laatua ja löytää arvioinnin pohjalta kehittämisen suuntia. ”Kompassi” tarjoaa Polku-mallia hyödyntäville seurakunnille välineitä syventää ihmislähtöisyyttä ja osallisuutta seurakunnan perustehtävän toteuttamisessa. Kiinnostuneet pääsevät mukaan arvioinnin kehittämiseen ja testaamaan kompassia jo vuoden 2025 aikana.
Tarvitaanko polku vauvasta vaariin?
Seurakunnista tulee ajoittain toiveita, että Polkua voisi jatkaa koko ihmisen elämänkaaren kattavaksi. Näissä toiveissa on kuultavissa unelmaa siitä, että Polku olisi entistä enemmän koettu yhteisenä asiana, siis sekä eri työalojen että seurakuntalaisten ja työntekijöiden kesken. Jotkut seurakunnat ovat lähteneet jo rakentamaan omaa polkumalliaan jatkuen eläkeikäisiin saakka.
Tarvitaanko kirkkoon yhteinen Polku-malli vauvasta vaariin? Polun koordinaatioryhmä tulee kuulostelemaan tätä seurakunnista laajemmin tulevien vuosien aikana.
Polkuriippuvuutta on aina
Helmikuussa näin kahden konsulttitoimiston laatiman kuntien ja alueiden elinvoimaan liittyvän tuoreen EVP-indeksin. Siinä vertailtiin 293 kunnan vahvuuksia sekä sitä, miten elinvoimaisia eri kokoluokan kunnat ovat tällä hetkellä. Hymyilytti, kun indeksin yhteydessä puhuttiin aluekehityksen ”polkuriippuvuudesta” eli ilmiöstä, jossa kehitys kerran liikkeelle lähtiessään joko vahvistaa tai heikentää itse itseään.
Tieteen termipankin mukaan polkuriippuvuudella tarkoitetaan vanhaan systeemiin aikojen kuluessa kehittyneitä erilaisia itseään vahvistavia tekijöitä. Onko seurakuntanne polkuriippuvuus sellainen, kuin sen haluaisitte olevan? Mitkä tekijät teillä vahvistavat itse itseään lähes huomaamatta? Jos vanhat kehityskulut näyttävät heikentävän seurakuntaa, miten kääntää suuntaa ja luoda uusia myönteisiä polkuja?
Polkuja siis on aina, hyviä tai huonoja, suunniteltuja ja pohjustettuja, tai niitä, jotka vaan tapahtuvat. Kirkon Polku-toimintamallit voivat parhaimmillaan auttaa seurakuntaa tekemään tietoisia valintoja siitä, millaisia kehityskulkuja se haluaa vahvistaa. Luodaan yhdessä polkuja, jotka vahvistavat ihmisissä kristinuskosta nousevaa elinvoimaa.
Katri Vappula
Kirkkohallituksen asiantuntija, joka johtaa Polku-koordinaatioryhmää ja Millenniaalitiimiä
Lisätietoa www.evl.fi/polku ja www.evl.fi/millenniaalienpolut
Polku on malli seurakunnan kokonaissuunnitelmaksi Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa 0–21-vuotiaiden osalta. Siinä seurakuntaa ja sen toimintaa tarkastellaan lapsen, nuoren ja aikuisen näkökulmasta. Vuonna 2023 julkaistu Millenniaalien polut tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää ihmislähtöistä kokonaissuunnittelua noin 45-vuotiaisiin aikuisiin saakka. Polku-mallit ohjaavat ihmislähtöisyyden vahvistamisen lisäksi seurakuntaa laajempien kokonaisuuksien tarkasteluun pistemäisten tapahtumien tai yksittäisten työmuotojen sijaan.