Perhevapaauudistus voimaan 1.8.2022 – mikä muuttuu?

Vauva tutti suussaan.

Tausta hallitusohjelmassa

Perhevapaauudistuksen tausta on Suomen nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa. Tavoitteena siinä on, että yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa toteutetaan perheiden hyvinvointia tukeva perhevapaauudistus niin, että perhevapaat ja hoitovastuu jakautuvat perheissä jatkossa tasaisesti molempien vanhempien kesken. Perheiden valinnan ja joustojen mahdollisuuksia perhevapaiden pitämisessä lisätään ja monimuotoisia perheitä kohdellaan tasapuolisesti. Kotihoidontuki jatkuu kuitenkin nykymuotoisena.

Olennaiset lainsäädäntömuutokset

Uudistusta koskeva sairausvakuutuslakia (1124/2004) ja työsopimuslakia (55/2001) muuttava lainsäädäntö tulee voimaan 1.8.2022 lukien. Uudistus koskee pääsääntöisesti lapsia, joiden laskettu syntymäaika on 4.9.2022 tai sen jälkeen.

Lainsäätäjän tavoitteena on ollut, että perhevapaita koskevat termit olisivat jatkossa sukupuolineutraaleja. Tämän vuoksi äitiysvapaa ja isyysvapaa poistuvat lainsäädännöstä, ja tilalle tulevat raskausvapaa sekä kiintiöt vanhempainvapaaseen.

Raskausvapaa ja vanhempainvapaa

Raskausvapaa tarkoittaa sitä, että raskaana olevalla työntekijällä on oikeus 40 arkipäivän pituiseen yhdenjaksoiseen raskausvapaaseen, joka alkaa aikaisintaan 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Tätä jaksoa ei voi jakaa, ja se on käytettävä yhdenjaksoisesti.

Vanhempainvapaaseen on pääsääntöisesti oikeus lasta hoitavalla vanhemmalla, joka on lapsen huoltaja. Vanhempainvapaan pituus on yhteensä 320 arkipäivää. Jos lapsella on kaksi vanhempaa, kummallakin on oikeus enintään 160 arkipäivään. Vanhempi voi halutessaan luovuttaa omasta osuudestaan enintään 63 arkipäivää toiselle vanhemmalle tai muulle huoltajalle, avio- tai avopuolisolleen tai lapsen toisen vanhemman puolisolle. Vanhempainvapaan voi pitää enintään neljässä vähintään 12 arkipäivän jaksossa.

Mitä perhevapaauudistus tarkoittaa kirkon sektorilla?

Perhevapaauudistuksen toteuttamisesta kirkon sektorille on sovittu kauden 2022–2024 sopimuksessa. Uusia määräyksiä noudatetaan 1.8.2022 lukien.

Uudistuksesta on hyvä huomioida erityisesti seuraava. Perhevapaata koskevat nykyiset termit muuttuvat sopimuksessa osittain. Äitiys- ja isyysvapaa termejä ei käytetä enää 1.8.2022 jälkeen. Elokuusta 2022 lukien työnantaja maksaa synnyttävälle vanhemmalle 72 arkipäivän ajalta palkkaa raskausvapaan alusta lukien. Toiselle vanhemmalle työnantaja maksaa vanhempainvapaan alusta lukien palkkaa 18 arkipäivän ajalta.

Työnantaja tahtoi tällä ratkaisulla korostaa henkilön raskausajan suojelun merkitystä ja tukea synnytyksestä toipumista sekä mahdollisuuksia imettää lasta. Toisen lapsen huoltajana toimivan vanhemman palkallisten päivien määrää nostettiin huomattavasti aikaisemmasta.

Muita muutoksia

Omaishoitovapaa

Henkilöllä on perhevapaauudistuksen johtuen oikeus 1.8.2022 lukien saada kalenterivuoden aikana enintään viisi kalenteripäivää omaishoitovapaata. Vapaata voi saada henkilökohtaisen avun tai tuen tarjoamiseksi omaiselle tai työntekijän kanssa samassa taloudessa asuvalle läheiselle. Vapaata voi saada myös mainitun henkilön saattohoitoon osallistumisen vuoksi. Omaishoitovapaa on palkatonta.

Tilapäisen hoitovapaan yläikärajan nosto

Tilapäisen hoitovapaan yläikärajaa on nostettu 1.3.2022 lukien kymmenestä kahteentoista vuoteen. Tämä ei ollut perhevapaauudistuksesta johtunut muutos, vaan sopimusneuvottelussa muuten sovittu asia.

Miten perhevapaita jatkossa käytetään?

Vanhempainvapaapäivien korvamerkkaamisen lisäksi uuteen perhevapaa­malliin kuuluu myös joustavuus. Perhevapaiden tarkoituksena on auttaa henkilöitä sovittamaan yhteen perhe-elämää ja työntekoa, mikä on kirkon sektorilla jo nykyisin hyvin joustavaa.

Perhevapaauudistuksen tavoitteena oli perhevapaiden tasaisempi jakautuminen, mikä ennen kaikkea tarkoitti sitä, että isät käyttäisivät oikeuttaan perhevapaisiin aiempaa enemmän. On mielenkiintoista nähdä, ohjaako uusi perhevapaamalli isiä nykyistä enemmän vanhempainvapaalle. Asenteellista muutosta on vaikea mitata.

Päätös perhevapaiden käytöstä on perheiden sisäinen valinta. Mahdollisuudet ovat moninaiset.

Ulla Westermarck.

Ulla Westermarck
neuvottelupäällikkö
Kirkon työmarkkinalaitos

JÄTÄ KOMMENTTI

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.