Mikä lava? Onko pakko?

Miten seurakunnan päätökset vaikuttavat lapsiin ja nuoriin? LAVA auttaa arvioimaan. – Kuva: Kirkon kuvapankki / Vesa Ranta

Lapsivaikutusten arviointi eli tuttavallisemmin LAVA on seurakunnille tarkoitettu työkalu. LAVA helpottaa arvioimaan seurakunnan toimintaa ja päätöksentekoa lasten näkökulmasta. Yksinkertaistettuna: kun jokin asia tulee vireille, kirjataan ylös mitä vaikutuksia eri päätösvaihtoehdoilla olisi lapsiin ja nuoriin.

LAVA-ohjeistuksen sisältämiä hyviä asioita toteutetaan jo nyt monissa seurakunnissa. Ei se ole sen kummempaa, kuin että lasten ja nuorten näkökulmat ja mielipiteet huomioidaan vaikkapa leirikeskusremontin yhteydessä tai perhemessun ajankohtaa päätettäessä.

LAVA on noussut alun perin esille seurakunnista ja seurakunnan työntekijät ovat olleet vahvasti mukana luomassa menetelmiä seurakuntia varten. Ohjeistus on tehty siten, että sitä pystytään edelleen muokkaamaan, jotta uusia ideoita saadaan mukaan.

Toistaiseksi lapsivaikutusten arvioinnista ei määrätä laissa. Lapsivaikutusten arviointi seurakunnassa voi saada tulevaisuudessa myös merkinnän esimerkiksi kirkkojärjestykseen, jos kirkolliskokous on sitä mieltä.

Miten lasten mielipiteitä voi kerätä?

Monessa tilanteessa riittää, että työntekijä itse arvioi lasten ja nuorten näkökulmaa osana omaa työtään. Pohjaksi voi löytyä esimerkiksi tilastoja ja kokemustietoa. Merkittävämmissä asioissa kerätään sitten myös suoraa palautetta ja näkemyksiä.

Mielipiteiden keruu pitää tietysti toteuttaa kohderyhmälle sopivalla tavalla. Jo pienetkin lapset voivat kertoa ajatuksistaan tai vaikka piirtää. Nuorten kanssa voi toteuttaa toiminnallisia työskentelyjä.

Yhtymässä harkittiin leirikeskuksesta luopumista. Pielaveden seurakunnan verkkosivuille laadittiin kysely, jossa kerättiin lasten ajatuksia yhteisöllisyydestä ja toiveita leiritoiminnan suhteen. Lasten ei tarvinnut ottaa kantaa itse päätökseen, vaan he kertoivat omia kokemuksiaan ja toiveitaan.

Kyselyä markkinoitiin tekstiviesteillä nuorille ja perheille, jotka olivat viimeisen vuoden aikana käyneet leirikeskuksessa. Se oli helppo tapa tavoittaa ihmisiä, joilla oli omakohtaista kokemusta. Ajatuksena oli, että mennään kohti parempaa – olipa ratkaisu sitten leirikeskuksesta luopuminen tai sen säilyttäminen.

Miten lasten ja nuorten ääni saadaan oikeasti kuuluviin siinä vaiheessa kun päätöksiä tehdään?

Lapsivaikutusten arviointi ei edellytä, että päätökset tehdään aina lasten ja nuorten edun mukaisesti. Oleellista on, että kuuntelu on systemaattista ja näkemykset dokumentoidaan sellaiseen muotoon, että ne ovat päätöksentekijöiden käytettävissä.

Lopullinen vastuu päätöksistä on tietysti asiasta vastaavilla aikuisilla. Arviointiprosessi voi vaikuttaa siihen, että päätökset ovat paremmin pohjustettuja ja perusteltuja. Lapsilta ja nuorilta voi saada myös hyviä ideoita, joita muuten ei olisi tultu edes ajatelleeksi.

Isonkyrön seurakunnan nuoret ovat jo kauan haaveilleet omasta kokoontumispaikasta. Pappilan yläkerta olisi periaatteessa hyvä tila, mutta siellä ei ole lämmitystä. Remonttia varten on tehty kyselyä isoskoulutukseen osallistuville ja rippikouluryhmille, ja saatu piirustuksia myöten kattava näköala siihen mitä tilassa olisi syytä huomioida. Asiaa viedään eteenpäin.

Jos arviointi ei vaikuta päätösten sisältöön, mitä hyötyä tästä on?

Arviointityöskentely on parhaimmillaan tehokasta demokratiakasvatusta ja kasvattaa vastuuseen ja osallisuuteen. Kun lapset ja nuoret oppivat vaikuttamaan ja ymmärtämään mitä päätöksiä seurakunnassa tehdään, heistä varttuu asiantuntevia ja sitoutuneita vaikuttajia vaikkapa seurakunnan luottamustehtäviin.

Lapsivaikutusten arviointi on myös hyvä väline seurakunnan toimintaympäristön hahmottamiseen. Järjestöt ja yhteistyökumppanit kannattaa kutsua mukaan ottamaan kantaa ja keskustelemaan päätösten laajemmista vaikutuksista.

Kun kävi ilmi että Vaaralan kirkosta oltaisiin luopumassa, alueella nuoret aktivoituivat – he kirjoittivat yleisönosastokirjoituksia lehtiin ja lobbasivat päätöksentekijöitä. Lopulta päätös oli nuorten kannalta kielteinen, mutta päätöksenteko oli perusteltua ja läpinäkyvää. Lapsivaikutusten arviointi antoi tavallaan nimen sille, mitä alueella alkoi tapahtua kun kuultiin että kirkkoa ollaan viemässä.

Kuka tätä tekee?

Jokainen seurakunnan työntekijä arvioi lapsivaikutuksia osana omaa työtään. Lisäksi seurakuntaan kannattaa nimetä erillinen lapsiasiahenkilö, joka katsoo lava-silmälasien läpi hallinnollista päätöksentekoa. Tällä hetkellä seurakunnissa toimii jo 150 lapsiasiahenkilöä työntekijöiden ja luottamushenkilöiden apuna ja tukena.

Jos seurakunnassasi ei vielä ole lapsiasiahenkilöä, niin ota asia esille. Se positiivisella tavalla elävöittää seurakuntaa ja parhaimmillaan vahvistaa seurakunnan hengellisen perustehtävän toteutumista lasten, nuorten ja heidän perheidensä hyväksi.

Ohjeet lapsivaikutusten arviointiin Sakastissa: sakasti.evl.fi/lavaohjeistus

Tekstin pohjana kanavatyöskentely lapsi- ja nuorisotyön neuvottelupäivillä 15.1.2014. Kiitos keskusteluun osallistuneille!

JÄTÄ KOMMENTTI

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.