Kehittämisprosessista pysyväksi toimintatavaksi – Että kaikkien olisi kiva tulla töihin

Kuva: rawpixel.com / Pexels

Kun uutena työsuojelupäällikkönä huomaa työyhteisön työsuojelussa olevan paljon kehitettävää ja keskeneräistä dokumentoimatonta asiaa, asiantuntijan esittelemään hankkeeseen on helppo – ja syytä – tarttua. Kuulin Työturvallisuuskeskuksen koulutuksessa Elina Ravantilta Tuloksellinen työsuojelun yhteistoiminta -hankkeesta ja tajusin heti, että tämä on saatava Nokian seurakuntaan. Hanke käynnistyi nopeasti todelliseen tarpeeseen ja valmistui kohtuu ajassa.

Työturvallisuuskeskuksen fasilitaattoreiden lisäksi hankkeen työryhmään valittiin yhteistyötoimikunnan kokouksessa työsuojelupäällikkö, kaksi työsuojeluvaltuutettua, kirkkoherra ja luottamusmies. Työryhmä jaettiin kahteen toiminnalliseen osaan. Jo aluksi oli ymmärrettävää, että hankkeeseen valittujen tulee sitoutua siihen. Lopuksi tämä havainto vielä vahvistui. Työryhmää koottaessa tulee jokaisen ryhmään aikovan arvioida, onko hänellä tähän aikaa ja todellista kiinnostusta sekä mahdollisuus sitoutua aktiiviseen työskentelyyn. Työryhmän vetäjän on napakasti ja määrätietoisesti ohjattava työskentelyä kohti tavoitetta, muuten homma hajoaa.

Kehittämiskohteet ja tavoitteet

Kehittämiskohteiksi valittiin työilmapiiriin vaikuttaminen ja toimintamallien käyttöönotto. Työilmapiiriin vaikuttamiseen valittiin työkaluksi 5W 2h -menetelmä, jonka avulla käytiin läpi mikä on kehittämisen muutoksen syy ja mitä ja ketä on tarkoitus muuttaa sekä missä, milloin ja kuinka ja millä resursseilla muutos tapahtuu (Why, what, who, where, when ja how, how much). Päihdeohjelman toimintamalli luotiin valmiiksi.

Tavoitteena oli työelämän pelisääntöjen laatiminen, työilmapiirimittaus ja sen uusinta keväällä 2019. Tavoitteena oli myös pelisääntöjen jalkautus neuvoston ja esimiesten kautta henkilökunnalle fasilitointityökaluja käyttäen. Ehkä hieman yllättäen kuin muinainen faksi tuli tulokseksi myös käytännön työkalu. Osa menetelmistä voidaan ottaa pysyväksi toimintatavaksi Nokian seurakunnassa. Opittiin, että varsin yksinkertaisilla keinoilla työpaikalla saadaan aikaan keskustelua ja voidaan ratkoa kysymyksiä ja epäselvyyksiä sekä onnistua kehittämistyössä.

Innostavaa työskentelyä

Hankkeen workshop-toimintapa oli hyvin innostavaa ja ryhmän kiinnostus projektia kohtaan pysyi hyvänä koko ajan. Käytettyjen työkalujen avulla toteutuksen vaiheet paloiteltiin riittävän pieniksi osiksi, mikä tuki systemaattista työskentelyä ja auttoi ymmärtämään paremmin, mihin pyrittiin. Työkalujen käyttö tuki paitsi prosessin jäsentelyä myös mahdollisti kaikkien osallistumisen ja kuulluksi tulemisen. Kehittämissuunnitelmien toteuttaminen onnistuikin varsin hyvin ja ne kirjataan osaksi henkilökunnan perehdytystä.

Fasilitaattoreiden osaaminen ja tuki kannusti prosessien etenemistä ja systemaattista työskentelyä. Ohjauspäivät olivat kiinnostavia ja niissä syntyi paljon keskustelua. Vanhoja toimintamalleja kyseenalaistettiin ja työryhmän jäsenten monipuolista osaamista jaettiin ja hyödynnettiin. Kehittämistyön eteneminen ja valmistuminen innosti ja motivoi. Yhdessä tekeminen oli kivaa ja loi yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Kehittämisprosessipäivinä oli kiva tulla töihin.

Työsuojelupäällikkö Tanja Kuoppala, Nokian seurakunta

 


Ajankohtaista! Kiinnostaako työsuojelun yhteistoiminnallinen kehittäminen? Osallistu TTK:n maksuttomaan webinaariin 14.5. klo 13-14. Lisätietoja ja ilmoittautuminen TTK:n sivuilla.

 

 

 

 

 

 

JÄTÄ KOMMENTTI

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.