Kuva: Thomas Lindberg/Oy Studiolindberg Ab
Miten seurakunta- ja hiippakuntatasolla voitaisiin paremmin hyödyntää EU-rahoitusmahdollisuuksia? Minkä tyyppisiin hankkeisiin voi saada rahoitusta? Mistä löytyy lisää tietoa, ja miten löytää juuri oikea rahoitusohjelma? Mitä tulisi ottaa huomioon hankehakemusta laadittaessa ja hankeprosessin aikana?
Kirkkohallituksen uusi Informoidu! Inspiroidu! Toimi! – EU-rahoitusopas pyrkii antamaan vastauksia muun muassa näihin kysymyksiin.
EU-rahoitusoppaan tavoitteena on informoida kirkolle relevanteista EU-rahoitusmahdollisuuksista, inspiroida hakemaan EU-rahoitusta esittämällä hyviä projektiesimerkkejä sekä neuvoa miten toimia hankeidean kehittämisessä konkreettiseksi EU-projektiksi.
Uusi EU-rahoitusohjelmakausi (2014–2020) tarjoaa monia mahdollisuuksia kirkon toimintasektorille. EU-rahoitusta voi saada niin pienimuotoisiin, paikallistason projekteihin kuin suuriin, koko organisaatiota koskeviin kansainvälisiin hankkeisiin.
Millaisia hankkeita EU rahoittaa?
EU-hankkeissa tulee aina lähteä liikkeelle omasta, innovatiivisesta hankeideasta, jonka tulee olla linjassa oman organisaation kehitystarpeiden, tavoitteiden ja strategioiden kanssa. Projektissa pitää olla punainen lanka, joka sitoo hankkeen tavoitteet yhteen valitun rahoitusohjelman tavoitteiden, Eurooppa 2020 -strategian sekä EU:n poliittisten päätavoitteiden kanssa.
On tärkeää pitää mielessä, minkä takia EU rahoittaa hankkeita jäsenmaissa. EU haluaa tällä tavoin toteuttaa omia perusarvojaan (kuten ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja tasa-arvo) sekä päätavoitteitaan (esim. sosiaalinen oikeudenmukaisuus, kestävä kehitys sekä sosiaalisen syrjäytymisen ja syrjinnän torjunta).
Lisäksi tulee muistaa, että EU rahoittaa nimenomaan projekteja, ei normaalia, käynnissä olevaa perustoimintaa. Projektilla pitää olla selkeät, realistiset ja mitattavat tavoitteet – esimerkiksi uuden toimintamallin luominen tai toisista oppiminen. Projektin tuloksia tulee levittää mahdollisimman laajasti. Näin voidaan luoda uutta ja edistää hyvää mahdollisimman suurelle joukolle eurooppalaisia.
Kannattaa myös verkostoitua ja toimia yhteistyössä muiden tahojen kanssa – EU-projekteissa yhteistyö on valttia!
Viisi temaattista osa-aluetta – paljon mahdollisuuksia seurakunnille
EU-rahoitusoppaan lähtökohtana on viisi kirkon toimijoille keskeistä temaattista osa-aluetta. Oppaassa ja ohjelmaluettelossa esitetyn puun ja sen hedelmien kautta pyritään visualisoimaan, mitkä ohjelmat soveltuvat kullekin temaattiselle osa-alueelle, ja millaisia seurakuntien hankkeita niihin voisi liittyä:
- Osaamisen ja toiminnan kehittäminen
- esimerkiksi seurakunnan toiminnan kehittäminen vastaamaan tulevia, rakenteellisia muutoksia ja haasteita
- Nuorisotyö ja nuorisovaihto
- nuorisovaihtoja ulkomaille
- työpajojen kehittäminen yhdessä seurakunnan nuorten kanssa pakolaisnuorten integroimiseksi
- nuorisotyön ohjaajien tutustumismatka, tavoitteena oppia uusia työmenetelmiä ja saada uusia virikkeitä
- Diakonia ja sosiaaliset toimenpiteet
- uusien työmenetelmien kehittäminen köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi tai maahanmuuttajien integroimiseksi
- Kirkkorakennusten käyttö ja kirkollisen kulttuuriperinnön vaaliminen
- kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kirkkojen korjaukset, jotka samalla edistävät alueen matkailua tai työllisyyttä
- Kansainvälinen yhteistyö
- Kulttuurien ja uskontojen välinen vuoropuhelun edistäminen ja eurooppalaisen identiteetin vahvistaminen yhä monikulttuurisemmassa yhteiskunnassa
- nuorten osallisuuden edistäminen politiikanmuodostusprosesseissa
Hyödynnä rohkeasti EU-rahoituksen tarjoamia mahdollisuuksia!
EU-rahoitusopas on vasta ensimmäinen askel. Tavoitteena on kehittää edelleen EU-rahoitusta koskevaa koulutus- ja informaatiotoimintaa, esim. järjestämällä alueellisia, teemakohtaisia koulutuksia. Lisäksi kehitetään verkostoa, joka koostuu EU-rahoitukseen perehtyneistä edustajista kaikista hiippakunnista. Tavoitteena on pitkällä tähtäimellä luoda kirkon oma EU-rahoitustietotaitopankki, jonka puitteissa voidaan niin vaihtaa kokemuksia ja hyviä käytäntöjä kuin antaa neuvontaa ja tukea oikean rahoitusohjelman löytämisessä sekä hankehakemusten kirjoittamisessa.
Nykyinen EU-rahoitusohjelmakausi tarjoaa siis runsaasti mahdollisuuksia myös kirkon toimintasektorille. Hakumenettely on lisäksi tehty helpommaksi ja selkeämmäksi monien ohjelmien osalta, ja lisätietoa ja neuvontaa on helposti saatavilla – esimerkiksi CIMOlta (Erasmus+ ja Kansalaisten Eurooppa) ja verkkosivulta www.rakennerahastot.fi sekä ELY-keskuksilta (rakennerahastot; EAKR ja ESR).
Vaikka useimmat EU-rahoitushankkeet vaativat paljon aikaa, työtä ja resursseja mm. suunnittelun, taloushallinnon, projektihallinnon sekä raportoinnin osalta, niin EU-rahoitus antaa myös paljon mahdollisuuksia organisaatiolle kehittyä, oppia uusia asioita, tehdä yhteistyötä yli kulttuurirajojen ja luoda eurooppalaista lisäarvoa.
Kirkon toimijoille EU-rahoitus merkitsee mahdollisuuden edistää EU:n yhteisiä perusarvoja ja päätavoitteita – kuten ihmisoikeuksia, tasa-arvoa, kestävää kehitystä ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa – ja siten myös yhteistä hyvää Euroopan tasolla.
Lena Kumlin
EU-lakimies
Kirkkohallitus