Suomi on kansainvälisissä vertailuissa huippumaita arvioitaessa sukupuolten tasa-arvoa. Muutama vuosi sitten kirkossamme juhlistettiin yhteistä virkaa, sillä vuonna 2018 tuli kuluneeksi 30 vuotta pappisviran avaamisesta naisille. Tarvitseeko siis tasa-arvon edistämisestä enää puhua suomalaisessa yhteiskunnassa?
Kuten monet yhteiskunnalliset tavoitteet, tasa-arvotilannekin edellyttää jatkuvaa seurantaa. Erilaiset päätökset, sopimukset ja tavoitteet muuntuvat arjen käytännöiksi hitaasti. Joskus kehitys myös pysähtyy. Elämä kulkee silti eteenpäin: tutkimustiedon lisääntyminen ja arjen kysymykset kutsuvat meitä jatkuvaan ajatustyöhön. Muun muassa sukupuoliroolien muutokset, sukupuolen moninaisuus, työelämän ja ammattien sukupuolittuneisuus sekä tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvät muutokset lainsäädännössä johtavat meitä miettimään toimintatapojamme ja rakenteitamme. Joten kyllä – tämän vuoksi tasa-arvosta tulee yhä puhua.
Yhteiset periaatteet ja tavoitteet
Me olemme kirkkona osa maailmanlaajaa luterilaisten kirkkojen yhteisöä, Luterilaista Maailmanliittoa (LML). LML, ja siten myös meidän kirkkomme, hyväksyi vuonna 2013 linjauksen sukupuolten oikeudenmukaisuudesta (Gender Justice Policy)[1]. Linjauksen tavoitteena on syrjimättömyys ja kaikkien ihmisten yhtäläinen osallisuus. Linjauksessa on 10 periaatetta, joihin meidän tulee työssämme kiinnittää huomiota. Periaatteet sukupuolten oikeudenmukaisuudesta pohjautuvat luterilaiseen teologiaan, ja kutsuvat edistämään yhdenvertaisuutta ja sukupuolten oikeudenmukaisuutta kaikessa teologisessa ja liturgisessa toiminnassa mukaan lukien Raamatun käyttö, hengellisessä elämässä, hallinnossa, koulutuksessa, rakenteiden kehittämisessä ja uudistamisessa sekä yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävässä työssä. Sukupuolinäkökulman tulee siis liittyä kaikkeen kirkolliseen toimintaan, suunnitteluvaiheesta toteutukseen ja sen arviointiin.
Entä miten me voimme edistää tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista? Tasa-arvotyö on sekä maailmanlaajuinen että hyvin paikallinen kysymys. Toimijuutta tarvitaan siten ruohonjuuritasolta kansainväliseen yhteistyöhön. Tasa-arvotyö edellyttää aktiivisuutta ja pitkäjänteisyyttä, tasa-arvo ei toteudu itsekseen. Työtä on tehtävä omassa työyhteisössä, seurakunnan toiminnassa kuin myös yhteistyökumppaneidemme kanssa. Kumppanuustyön keskeisimpiä menestystekijöitä ovat yhteisesti sovitut, yhteiset tavoitteet.
Tasa-arvo on käsitteenä väljä ja monitulkintainen: ymmärrämme sen hyvin eri tavoin riippuen elämisen maailmastamme ja kokemuksistamme. Tasa-arvotyön vaikuttavuutta tutkittaessa on havaittu, että mikäli tasa-arvo jää selkeästi määrittelemättä, ei tasa-arvotyöllä ole kovin hyvää vaikuttavuutta. Siksi tasa-arvotyötä tehtäessä on ensin neuvoteltava yhdessä, mihin tasa-arvotyöllä tähdätään. Lainsäädännön rooli tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyössä on kirkonkin kannalta merkittävä. Työyhteisöinä meitä sitoo tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslainsäädäntö – niitä ei voi ohittaa työyhteisön toiminnassa ja käytänteissä.
Näe, arvioi ja toimi!
LML:n linjaus sukupuolten oikeudenmukaisuudesta antaa konkreettisen etenemismallin: Näe, arvioi ja toimi! Ensin on nähtävä, millaisessa tilanteessa elämme. On katsottava kohti, avoimesti ja rehellisesti. Sen jälkeen on analysoinnin aika. Kaiken näkemisen ja arvioinnin jälkeen on toimittava. Kun tarkastelet omassa työyhteisössäsi ja seurakunnassasi arkea ja toimintaa tasa-arvon näkökulmasta, mitä näet? Vie näkemäsi ja kuulemasi omassa yhteisössäsi pohdittavaksi – tasa-arvon edistäminen on yhteinen asia.
”Jos yksi jäsen kärsii, kärsivät kaikki muutkin jäsenet, ja jos yksi jäsen saa osakseen kunniaa, iloitsevat kaikki muutkin sen kanssa. Te olette Kristuksen ruumis, ja jokainen teistä on tämän ruumiin jäsen.” (1. Kor. 12: 26 – 27) Yhteisöt, joissa elämme todeksi kristityn elämää ja seuraamme Jeesusta, ovat Pyhän Hengen voimasta syntyneitä ja uudistuneita, oikeudenmukaisia yhteisöjä.
Minna Rikkinen
Vs. asiantuntija, Kirkkohallitus
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusprojekti
[1] TT Minna Hietamäki suomensi linjauksen 2015.
Kirkonkellossa julkaistaan marraskuulle ulottuvaa kirjoitussarjaa Huomioita tasa-arvosta. Eri kirjoittajat nostavat tarkasteluun näkökulmia tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen kytkeytyen.