EKK:n perussääntö valmisteltiin Uppsalan raportin pohjalta. Kuva: CEC / Peter Kenny
Instituutioiden kriisi on koetellut ekumeenisia kirkkoliittoja. Kirkkojenvälisen yhteyden pääomaa kuitenkin on kerrytetty ja sitä tarvitaan kipeästi. Ekumeenista yhteistyötä tulisi käyttää myös Euroopan kirkkojen konferenssin (EKK) uudistumisen dynamona, kun kirkkojen perheenä suunnataan eteenpäin ykseyttä rakentaen, todistaen ja palvellen.
Tästä nousi Budapestissä 3.-8.7.2013 kokoontuneen yleiskokouksen teema: ”Ja mitä te nyt odotatte? [Ap.t. 22:16] EKK ja sen tehtävä muuttuvassa Euroopassa”.
Lyonista Budapestiin – visiona verkostomaisuus
Lyonin yleiskokous 2009 tuotti tuntuvat taloudelliset tappiot Euroopan kirkkojen konferenssille. Tämä yhdistyneenä ongelmiin konferenssin organisaation johtamisessa kirvoitti etenkin Saksan evankelisen kirkon johdossa voimakasta kritiikkiä. Myös aika moni muu protestanttinen, anglikaaninen ja ortodoksinen kirkko oli ilmaissut tyytymättömyytensä konferenssin nykytilaan. Erityisen pulmallisena nähtiin, että suurin jäsenkirkko Venäjän ortodoksinen kirkko oli jäädyttänyt jäsenyytensä vuonna 2008.
Suomen delegaatio oli Lyonissa sitä mieltä, että etenkin EKK:n komissioiden työssä oli paljon hyvää ja tarpeellista ekumenian ja uskontodialogin, sosiaalieettisten ja maahanmuuttokysymysten sekä EU-vaikuttamisen alalla.
Delegaation näkemyksen mukaan organisaation muuttaminen ei myöskään ratkaise kaikkia ongelmia. Myös olemassa olevan perussäännön pohjalta voitaisiin parannusta tehdä. Uudistamiskomitea kuitenkin asetettiin ja sen ensimmäisen metinnön saaman palautteen pohjalta laadittiin nk. Uppsalan raportti (2012), joka sisälsi esityksen uudeksi perussäännöksi eli konstituutioksi.
Tavoitteena oli kirkastaa visiota, missiota ja arvoja sekä pienentää hallintoelimiä eli yleiskokouksen ja hallintoneuvoston jäsenmääriä, luopua komissiorakenteesta ja vahvistaa Brysseliin sijoittuvaa sihteeristöä sekä etenkin pääsihteerin johtajuutta. Konferenssin tulisi toimia paremmin yhdessä ja hyödyntää työssään enemmän kirkkojen osaamista verkostomaisesti.
Uusi perussääntö astuu voimaan jo heinäkuussa
Kirkkomme esitti yhdessä Englannin kirkon, Saksan evankelisen kirkon, Skotlannin kirkon ja Ekumeenisen patriarkaatin sekä Britannian afrikkalaisten ja karibialaisten maahanmuuttajakirkkojen neuvoston kanssa suuren joukon perusteltuja korjausesityksiä Uppsalan raportissa esitettyyn perussääntöön. Näin luotiin pohjaa aidolle keskustelulle vaihtoehdoista. Suuri osa esityksistämme meni läpi hyväksytysti.
Tarkoituksena oli pitää kiinni konferenssin ekumeenisesta ja kristillisestä perusluonteesta sekä säilyttää komissioiden työn hyvät puolet mahdollisimman kattavasti myös uudessa konferenssissa. Myös esimerkiksi ortodoksien osallistuminen haluttiin turvata soveltamalla KMN:ssa koeteltuja periaatteita. Samoin haluttiin turvata etenkin vähemmistökirkkojen asemaa tekemällä hallintoneuvostosta esitettyä suurempi sekä edistää siirtolaiskomission integroitumista.
EKK:n uudessa hallintoneuvostossa on mukana dekaani. professori Aila Lauha (kolmas oikealta). Kuva: Tomi Karttunen
Lopputuloksena oli hallintoneuvoston puolittuminen 20 jäseneen. Saksan ja Englannin kirkon lakieksperttien johdolla esitettiin hyväksytysti myös sitä, että konstituutio astuisi voimaan jo 9.7.2013 eikä vasta ylimääräisessä yleiskokouksessa.
Päätösten juridinen toimeenpano kestänee loppuvuoteen 2015 asti. Tämän jälkeen prosessi jatkuu, kun EKK:n kotipaikaksi muuttuu Bryssel Geneven sijaan.
Saimme hallintoneuvostoon ekumeniaan, hallintoon ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen laajasti perehtyneen osaajan dekaani, professori Aila Lauhan toimimaan Euroopan kirkkojen ja koko maanosan hyväksi hallintoneuvostossa. Pesti kestää seuraavaan yleiskokoukseen eli vuoteen 2018 asti.
Kokouksen kuulumisia myös Kotimaa24-blogissa
Tomi Karttunen
teologisten asiain sihteeri
kirkkohallitus, ulkoasiain osasto