Pääsiäispaasto kestää seitsemän viikkoa tuhkakeskiviikosta pääsiäiseen.
Ekopaasto on saman ajan jatkuva yhteisyritys, jossa ovat mukana oma kirkkomme, Ekumeeninen neuvosto, Suomen ympäristökeskus SYKE, Martat ja Changemaker.
Ekopaasto noudattaa pitkälti kristillistä paastoperinnettä, mutta uudistaa sitä. Paasto liittyy ihmiskunnan ehkä suurimpaan ongelmaan: ilmastonmuutokseen.
Siinä ei sinänsä ole paaston sisällön kannalta uutta. Onkin mielenkiintoista, että ilmastonmuutosta hillitään juuri perinteisillä kristillisen paaston tavoilla: vähentämällä tai luopumalla lihan syönnistä, liikkumalla vähemmän koneiden avustuksella, hiljentämällä, hiljentymällä, rauhoittumalla ja yksinkertaistamalla.
Paasto on tapa tutkia, voiko elää toisin. Onko se mihin kiintyy välttämätöntä.
Paasto on myös valmistautumista suureen juhlaan. Janoisena lenkin jälkeen cola tai olut maistuu paremmalta kuin viides ilman lenkkiä. Sama koskee juhlaa. Odotus ja valmistautuminen palkitsevat.
Ekopaasto ei väitä olevansa paaston koko kuva. Ei tietenkään. Sehän on kirkon, Ympäristöministeriön alaisen asiantuntija- ja tutkimuslaitoksen sekä Marttojen yhteishanke. Ekopaasto sitä vastoin tuo paastoon uusia, perinteestä kumpuavia tapoja.
Paasto liittyy myös oikeudenmukaisuuteen ja hyvän tekemiseen. Siitä muistuttavat varsin selkeästi Vanhan testamentin profeetat. Hyvää voi tehdä esimerkiksi Kirkon Ulkomaanavun Ekopaastokeräyksen kautta. Keräys kohdistuu ruokaturvan parantamiseen. Sen suojelijana on piispa Irja Askola.
Ekopaasto on Facebookissa ja Twitterissä #ekopaasto
Ilkka Sipiläinen
Yhteiskunnan ja kestävän kehityksen asiantuntija, rovasti
Jumalanpalvelus ja yhteiskunta