Aktiivisen tuen toimintatapa työyhteisön tukena

Suntio sytyttää kynttilää kattokruunussa
Kuva: Kirkon kuvapankki/ Hannu Jukola

Työntekijöiden jaksamisesta on erityisen tärkeää pitää huolta tällaisena poikkeusaikana, jossa me kaikki tällä hetkellä elämme. Tässä tilanteessa esimiestyötä palvelevat selkeät ja helposti saatavilla olevat ohjeet ja toimintatavat, jotka ovat jo ennakkoon tuttuja sekä esimiehille että työntekijöille. Sellainen voi olla työntekijöiden työkyvyn ja työterveyden ylläpitämiseen liittyvä ”aktiivisen tuen toimintatapa”. Poikkeusaikoina se antaa hyvän pohjan henkilöstön työkyvyn varmistamiselle ja tukee myös yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.

Aktiivisen tuen mallin päivitys

Meillä Seinäjoen seurakunnassa aktiivisen tuen malli päivitettiin vuonna 2018. Suurin muutos tehtiin siinä, että aktiivisen tuen toimintatapa jaettiin neljään eri osa-alueeseen: varhainen tuki, työhön paluun tuki, tehostettu tuki ja muutoksen tuki. Varhaisen tuen osa-alueessa meillä on keskeistä normaali jaksamisen ja poissaolojen hälytysrajojen seuranta. Työhön paluun tuessa keskeistä on yli 30 päivän poissaolojaksojen jälkeinen perehdytys ja tuki. Tehostetussa tuessa on tärkeää yhteistyössä työterveystoimijan kanssa toteutettu tuki ja mm. työtehtäviin ja työaikaan tehtävät muutokset. Muutoksen tuessa keskitymme työalalla tapahtuvien muutoksien läpiviemiseen ja niissä tukemiseen. Henkilöstöhallinnon edustajana koen, että tällainen jakaminen useampaan osa-alueeseen antoi esimiehille valmiudet käyttää tukea paremmin ja oikein kohdennettuna. Työntekijät taas saivat valmiudet ottaa paremmin tukea vastaan.

Esimiehiä Seinäjoen seurakunnassa on noin 30. Päivitettyä aktiivisen tuen toimintamallia tehtiin esimiehille tutuksi esimieskoulutuksissa. Järjestämme niitä useamman kerran vuodessa tarvittaessa koko esimiesporukalle. Lisäksi aktiivisen tuen toimintamallia on käyty läpi esimiespajoissa, joissa olen henkilöstöpäällikkönä tavannut aina neljä esimiestä kerrallaan ajankohtaisen aiheen äärellä. Tällainen yksilöllisempikin toimintatavan läpikäyminen oli todella tarpeellista, sillä näissä tilanteissa esimiehet olivat rohkeampia esittämään asiasta kysymyksiä.

Monenlaista tukea työntekijöille

Tärkeää oli myös tuoda uutta mallia tutuksi työntekijöillemme. Ainakin meidän seurakunnassamme suhtautuminen aktiivisen tuen toimintamalliin on ollut aikaisemmin hieman kielteistä ja se on koettu negatiivisena kannanottona työhön, mutta jaottelemalla tuki eri osa-alueisiin ja tekemällä sitä tutuksi työntekijöille ymmärrys ja asenteet ovat muuttuneet.

Seurakunnassamme on otettu muutenkin askel aktiivisemman työkyvyn tukemisen suuntaan. Olemme näkyvästi tarjonneet työntekijöillemme erilaisia työajan jouston mahdollisuuksia, joilla pyrimme tukemaan aina mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Lisäksi olemme toimineet aktiivisesti mm. työterveystoimijamme kanssa ja pyrkineet tukemaan työntekijöiden jaksamista tätäkin kautta. Seuraamme työhyvinvointiin käytettyjen resurssien aikaansaamaa vaikutusta vuosittain henkilöstötilinpäätöksessä. Siellä on havaittavissa myönteinen signaali kehittämistyöstä, kun sairauspoissaolopäivät ovat laskeneet jo usean vuoden ajan.

Hyvinvoivat työntekijät ovat meidän tärkein voimavaramme ja pyrimme pitämään heistä edelleen hyvää huolta niiden resurssien avulla, joita meillä on tähän käyttää. Aktiivisen tuen toimintatapaamme ainakin hyödynnämme täysillä. Siihen meitä kannustaa myös Kevan tuore aihetta käsittelevä aineisto.

Heli Lavila
henkilöstöpäällikkö
Seinäjoen seurakunta

JÄTÄ KOMMENTTI

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.