Yhä useampi nuori kokee, etteivät he ole tärkeä osa kouluyhteisöä tai muutakaan ryhmää. Samalla yksinäisyys on lisääntynyt: lähes puolet nuorista kokee yksinäisyyttä säännöllisesti. Vain joka viides nuori hakee apua yksinäisyyteen.
Keskeisiä taustasyitä ovat kiusaamiskokemukset, kokemus erilaisuudesta tai vähemmistöön kuulumisesta sekä mielenterveyden oireilut. Yksinäisyyden vähentäminen edellyttää toimia useilla nuoren elämän eri osa-alueilla ja ikävaiheissa. Seurakunnilla ja kirkolla on tähän laajat mahdollisuudet, me olemme yhteisöllisyyden ja osallisuuden ammattilaisia.
Ei ole ihmisen hyvä olla yksin. Tämän ajatuksen Raamatun ensilehdiltä olemme tottuneet liittämään parisuhteisiin ja perheisiin. Kuitenkin ihan jokainen meistä tarvitsee kumppania, ystävää, vertaista ja elämän jakajaa. Me kasvamme ja löydämme itsemme toistemme kautta. Erityisen tärkeää tämä on nuoruudessa, jossa muotoutuu käsitys omasta itsestä ja elämän mielekkyydestä.
Panostaminen eri ikäisten, myös nuorten aikuisten harrastamismahdollisuuksiin edistää sosiaalisten suhteiden luomista ja vahvistaa positiivista minäkuvaa. Maksuttomat vapaa-ajanvieton paikat antavat mahdollisuuksia tavata muita, myös pienituloisille.
Ylisukupolviseen yksinäisyyteen ja eristäytyneisyyteen voidaan puuttua esimerkiksi perhekeskuksissa ja neuvoloissa, joiden kanssa seurakunnilla on paljon yhteistyötä. Jokaisen messun alla voidaan pohtia, kuka tänään saattaa jäädä ulkopuolelle ja miksi. Ratkaisuja kyllä löytyy, jos niitä halutaan tehdä. Jos toimeen tarttuminen tuntuu hankalalta, voi seuraavan työkokouksen tai tiimipalaverin käynnistää kysyen, mitä me voimme tehdä yksinäisyyden torjumiseksi?
Jos nuorella ei ole mielekästä yhteisöä, johon kuulua, on riskinä syrjäytyminen ja vääränlaiset yhteisöt, epäsosiaalinen oireilu ja radikalisoituminen. On aikuisista kiinni, millaiseen yhteisöön nuori pääsee kiinnittymään. Tutkimusten mukaan nuorisotyö edistää vahvasti kaverisuhteiden muodostumista ja tarjoaa nuorille taustaan katsomatta yhteisöjä, joihin kiinnittyä. Nuorisotyössä vahvistetaan nuorten uskoa itseensä, tulevaan ja ympäröivään maailmaan. Kirkon tärkein tehtävä tänään on toivon vahvistaminen.
Jokaisella nuorella on oikeus kuulua johonkin yhteisöön ja kokea olonsa merkitykselliseksi. Kun eri elämänvaiheissa on tukena ja seurana kavereita, pärjää haastavissakin tilanteissa paremmin. Pidetään jokainen lapsi ja nuori mukana.
Jarmo Kokkonen
Jumalanpalvelus ja kasvatus -yksikön johtaja
Kirkkohallitus