Olin vuoden ikäisen poikani kanssa messussa kirkossa X. Paikalla ei ollut muita pikkulapsia ja sitten tapahtui iso virhe – virsikirja tippui lattialle ja kuului pamahdus. Suntio tuli ystävällisesti mutta jämäkästi meidän luoksemme ja pyysi meitä poistumaan kirkosta.
Tyrmistyin. Sopersin, että olen itsekin pappi ja nyt hoitovapaalla toisesta seurakunnasta ja lapsi on tottunut omassa kirkossa kävelemään ja tiputtelemaan virsikirjoja. Poistuimme kuitenkin käskystä. Ehtoollinen jäi saamatta ja Herran siunaus vastaanottamatta. Mielessäni jyskytti:
”Jos en olisi kirkon työntekijä, eroaisin kirkosta”
”Jeesus sanoi: sallikaa lasten tulla. Miksi suntio ei sallinut?”
Ristiriita sai minut ottamaan yhteyttä kyseisen seurakunnan kirkkoherraan. Hän pahoitteli suntion käytöstä ja vakuutti, ettei tämä ole seurakunnan sovittu linja. Tästä tapahtumasta on jo 12 vuotta ja vaikka seurakuntien ilmapiiri on monin paikoin muuttunut lapsiystävällisemmäksi, niin minä muistan tuon kokemuksen ja mielessäni seurakunta X sai lapsivihamielisen maineen. Leimat ovat helposti pysyviä. Tiedättekö te omassa seurakunnassanne, mitä puskaradio kertoo suhtautumisestanne lapsiin?
Monet ovat sitä mieltä, että lapsi- ja vauvanegatiivinen ilmapiiri leijuu Suomen yllä. Pieniä lapsia ei päästetä mielellään ravintoloihin. Vanhemmat kertovat saaneensa mulkoilevia katseita pienen lapsen kanssa julkisissa kulkuvälineissä. Päättäjät haastavat kansalaisia uusien veronmaksajien tekotalkoisiin, mutta syntyvyys on laskenut vuosi vuodelta. Ilmassa on monenlaista pelkoa vauva-arjen vaikeuksista. Tuoreiden vanhempien kokemus vauvavihamielisyydestä pitäisi kuulla kunnolla. Tilannetta eivät helpota pätkätyöt ja alhaiset lapsilisät. Vanhemmuutta harkitsevat ovat myös harvinaisen tietoisia tutkimustuloksista, joiden mukaan parisuhdetyytyväisyys laskee lapsen tulon myötä ja oma aika loppuu. Ainakin kirkossa pitäisi olla vauvamyönteistä vastavoimaa. Ja onneksi myös on.
Kohti vauvamyönteisempää yhteiskuntaa
Vauvamyönteisyyttä lisäämään on syntynyt VauvaSuomi ry, jonka päätavoitteena on asiantuntijatiedon avulla lisätä vauvaystävällisyyttä sekä vauvaperheiden ja vauvojen huomioimista yhteiskunnassa. Tavoitteena on yhteistoimin eri toimijoiden voimin tukea vauvojen tervettä kehitystä ja vanhempien hyvinvointia ennaltaehkäisten myöhempiä vaikeuksia ja mielenterveyden ongelmia. VauvaSuomen yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Nuori kirkko, Kirkkohallitus, Kuntaliitto, lapsiasiavaltuutettu ja Mothers in Business -verkosto.
Yhteistyö huipentuu vuosittaiseen Vauvan päivään. Vauvan päivää vietetään nyt toista kertaa, tänä vuonna 28.9. – juuri ennen Mikkelinpäivää. Vauvan päivänä piispa Teemu Laajasalo palkitsee yhden hiippakuntansa vauvaystävällisen seurakunnan. Näitä seurakuntia on onneksi useita, mutta vain yksi voi vuorollaan saada kunniamaininnan. Katso piispan videohaaste. Laajasalo toivoo, että ydinperheen lisäksi vauvatoiminnassa huomioitaisiin myös kummit ja isovanhemmat entistä paremmin.
Hyvään vauvafiilikseen pääse esimerkiksi Hakunilan seurakunnan kanttori Riikka Jäntin uunituoreen Vautsivauva-kappaleen tahdissa. Nuori kirkko on julkaissut Riikan kappaleesta tehdyn musiikkivideon yhdessä Lastenkirkon kanssa. Video löytyy Lastenkirkon Youtube-kanavalta ja nuotti Nuoren kirkon sivuilta (pdf).
Vauvaystävällisen seurakunnan suosituksiin voi tutustua Sakastissa.
Vietetään yhdessä ihana Vauvan päivä!
Minna Tuominen
Perhe- ja parisuhdetyön asiantuntija
kasvatus ja perheasiat
Kirkkohallitus
Kävin noin kaksikymmentä vuotta sitten tyttäreni kanssa jumalanpalveluksissa, aluksi tutustuimme tulevan kastepapin ääneen, jolloin sain vauvan pysymään tyytyväisenä imettämällä takapenkillä. Kerran kanttori kehui lastani, kun tämä äänteli virren aikana sanoen hänen olevan tulevaa lapsikuoroainesta. Kerran taas lapseni kaappasi kädestäni puolet ehtoollisleivästä ja työnsi suuhunsa ennen kuin ehdin estellä. Viattomien lasten päivänä, kun hän oli viisi, annoin hänen nauttia koko ehtoollisen. Lapset todellakin saavat tulla.
No voihan vauva sentään! Toivottavasti seurakunnissa alussa kerrottua ei enää pääsisi tapahtumaan. Vauvathan ovat rakkaita ja tärkeitä seurakuntalaisia. Heitä on sitä paitsi monella paikkakunnalla entistä vähemmän. Tänään oli ilo olla mukana toteuttamassa Mikkelinpäivän enkelipolkua Jämsänkosken kirkonmäellä ja kohta vielä Koskenpäälläkin. Mukana oli lapsia, vanhempia, isovanhempia ja seurakuntaväkeä. Joukossa oli yksi vauvakin. Hän tosin nukkui suurimmaksi osaksi päikkäreitään. Enkelipolku päättyi kirkkoon ja sen jälkeen kahville ja mehulle enkelipipareita syömään. Seurakunnassa olkoon tilaa kaikenikäisille ja oloisille ihmiselle, vauvasta vaariin!
tv. Timo-pappi