CEC:n yleiskokouksen nuorisoedustajia ja kokousavustajia. Kuva: Albin Hillert/CEC
Euroopan kirkkojen konferenssin (EKK, tai Conference of European Churches, CEC) yleiskokous järjestetään Novi Sadissa Serbiassa 31.5. – 6.6.2018. Yleiskokous arvioi mennyttä viisivuotiskautta, määrittelee tavoitteet tulevalle kaudelle sekä valitsee järjestön 20-jäsenisen hallituksen tulevalle kaudelle. Yleiskokouksen teemana on jae Apostolien teoista: ”Te olette minun todistajiani.”
Euroopan tulevaisuus on kokouksen keskeinen keskustelunaihe. Aihetta käsitellään oikeudenmukaisuuden, vieraanvaraisuuden ja kristillisen todistuksen näkökulmista. Puheenvuoroja käyttävät mm. Euroopan komission ensimmäinen varapuheenjohtaja Frans Timmermans, Canterburyn arkkipiispa Justin Welby, Ruotsin kirkon arkkipiispa Antje Jackelén sekä Syyrian ortodoksisen kirkon patriarkka Ignatius Aphrem II.
Yleiskokousta isännöivät Serbian kirkot, jotka ovat EKK:n jäseniä, suurimpana niistä Serbian ortodoksinen kirkko.
Järjestön päämaja muutti kuluneella toimikaudella Genevestä Brysseliin. Muutto ja isäntämaiden erilaiset lainsäädännöt aiheuttivat järjestön sääntöihin lukuisia muutostarpeita, joita tuleva yleiskokous käsittelee.
Ykseyttä Euroopan kirkkojen välille
Euroopan kirkkojen konferenssi syntyi lähes 60 vuotta sitten rakentamaan ykseyttä Euroopan kirkkojen välille. Toisen maailmansodan jälkeisessä idän ja lännen vastakkainasettelussa järjestö muodostui kirkkojen rauhanliikkeeksi. Järjestö muistuttaa jatkuvasti siitä, että Eurooppa on muutakin kuin taloutta ja että Eurooppa on Euroopan Unionia laajempi alue. Oikeudenmukaisuus, sivistys ja sosiaalinen turvallisuus ovat eurooppalaisuuden ydintä. Kristilliset arvot ovat ratkaisevasti vaikuttaneet yhteiskunnan rakentumiseen ja niillä on edelleen paljon annettavaa.
Järjestö avustaa kirkkoja niiden suhteissa EU:n toimielimiin ja sosiaalieettisiin ja muihin yhteiskunnallisiin kysymyksiin, muun muassa maahanmuuttoon. Kirkkojen keskinäisen dialogin ja yhteisymmärryksen edistäminen on keskeinen tehtävä. Ilmastonmuutoksen torjuminen ja ekologisen elämäntavan edistäminen ovat myös toiminnan prioriteetteja.
Kirkkojen käsitykset ja toimintatavat poikkeavat toisistaan monissa kohdin, mutta yhteistä on silti paljon enemmän kuin eroavuutta. Kirkot todistavat yhdessä Kristuksesta ja hänen evankeliumistaan. Euroopan kirkkojen konferenssi auttaa Euroopan kirkkoja löytämään yhteisen äänen tai laulamaan moniäänisesti yhdessä. Tällä tiellä yhteydenpito, tutustuminen, toinen toisensa kunnioittaminen ja yhteisten tehtävien määritteleminen ovat jo sellaisinaan tärkeitä askelia.
Novi Sadissa Tonavan rannalla eurooppalainen sillanrakennustyö konkretisoituu. Kaupunki sijaitsee Euroopan sydämessä idän ja lännen rajalla. Kaupungin linnoitukset ovat aikoinaan puolustaneet Eurooppaa turkkilaisten hyökkäyksiltä. Siellä kohtaavat läntinen ja itäinen kristikunta. Entisen Jugoslavian hajoamissodassa NATO pommitti kaupungin sillat, mistä on jäljet nähtävissä. Eilisen raskaat vaiheet ovat edelleen lähellä. Novi Sad merkitsee ”uutta puutarhaa”. Euroopan kirkkojen konferenssin suomalainen pääsihteeri Heikki Huttunen toivoo, että käynnistyvä yleiskokous voisi osaltaan rakentaa ”uutta puutarhaa” kirkoille ja myös koko Euroopalle.
Tapani Rantala
Conference of European Churches CEC eli Euroopan kirkkojen konferenssi EKK on ekumeeninen protestanttisten, luterilaisten, ortodoksisten ja anglikaanisten kirkkojen yhteiselin, johon kuuluu 114 jäsenkirkkoa kaikista Euroopan maista. Konferenssi pyrkii edistämään kirkkojen yhteyttä, rauhaa ja ihmisoikeuksia Euroopassa. Pääsihteerinä toimii isä Heikki Huttunen.
Suomen evankelis-luterilaiseen delegaatioon kuuluvat Aila Lauha, Tuomo Mäkelä, Tapani Rantala ja Pamela Slotte. Neuvonantajina toimivat Kimmo Kääriäinen, Tomi Karttunen ja Lena Kumlin. Suomen ortodoksista kirkkoa edustaa delegaattina isä Teemu Toivonen ja nuoren neuvonantajan ominaisuudessa Helen Kesete. Lisäksi kokoukseen osallistuu Suomesta stuertteja eli nuoria kokousavustajia. Kaikkiaan Novi Sadiin kokoontuu lähes 500 kokousvierasta.