Metropoliitta Ambrosius, piispa Teemu Sippo ja piispa Irja Askola vierailivat paavi Franciscuksen luona Roomassa. (Kuva: Kimmo Kääriäinen)
Kolme Helsingin piispaa, piispa Irja Askola, metropoliitta Ambrosius ja piispa Teemu Sippo, matkustivat Roomaan tammikuun puolivälissä viettämään Pyhän Henrikin muistopäivää. Samalla vierailulla he tapasivat paavi Franciscuksen.
Pyhän Henrikin päivän ekumeeninen pyhiinvaellus Roomaan tehtiin nyt jo 31. kerran. Vuosittain yksi kirkkomme piispoista matkustaa kristittyjen ykseyden rukousviikon aikana Roomaan yhdessä katolisen kirkon piispan kanssa. Ohjelmaan kuuluu paavin yksityisvastaanotto, tutustuminen katolisen kirkon toimintaan ja ekumeeniset jumalanpalvelukset. Vuorovuosin saarna on luterilainen ja liturgia katolinen, vuorovuosin toisinpäin.
Joinakin vuosina pyhiinvaellus on vieläkin ekumeenisempi, ja mukana on myös ortodoksisen kirkon piispa tai arkkipiispa. Tänä vuonna siis kaikki kolme Helsingin piispaa osallistuivat pyhiinvaellukselle.
Ekumeenisuus on sydämellistä uteliaisuutta
Olen lukuisia kertoja kuullut hämmästyneitä kommentteja tällaisesta ekumeenisesta toiminnasta: ”Miten Suomessa eri kirkkojen piispat voivat tehdä yhteisen pyhiinvaelluksen, kun meillä he eivät mahdu edes samaan laivaan tai lentokoneeseen?”
Hyvät ekumeeniset suhteet eivät ole itsestäänselvyys – eikä tilanne Suomessakaan ole aina ollut kovin auvoisa. Yhteyden lisääntyminen kirkkojen välillä on seurausta yhteisestä työstä ja yhteisestä rukouksesta. Kehotus kristittyjen yhteyteen löytyy jo Jeesuksen rukouksesta: ”Minä rukoilen, että he kaikki olisivat yhtä … jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut.” (Joh. 17:21)
Monet rajat piirretään ennakkoluulojen pohjalle. Toista ei tunneta eikä edes haluta kohdata. Näin kävi aikoinaan myös piispa Henrikille, kun suomalainen talonpoika surmasi ulkomaalaisen maahantulijan. Piispa Askolan ja paavi Franciscuksen kohtaamisesta välittyi tärkeitä viestejä.
”Vihapuheen ja pelon keskellä kristittyjen tulee olla toisenlaisina esimerkkeinä, sillä evankeliumin henki ei löydy eristäytymisestä tai esteiden rakentamisesta”, Askola muistutti.
”Opilliset neuvottelut ovat olennainen osa ekumeenista yhteydenpitoa, mutta ekumenia ei voi elää ilman tavallisten miesten ja naisten elämänkokemuksia tai elämän todellisuutta. Ekumeenisuus tarkoittaa sydämellistä uteliaisuutta toinen toisemme haavoista ja unelmista”, Askola totesi.
”Vuoropuhelussamme opilliset ja käytännön erot yhä pysyvät, mutta sen ei pidä lannistaa meitä. Sen sijaan sen tulisi innostaa matkaamme kohti suurempaa yhteyttä. Meidän on työskenneltävä voittaaksemme vanhat asenteet ja epäluulot”, paavi Franciscus vastasi piispa Askolalle.
Kimmo Kääriäinen
kirkkoneuvos
Kirkon ulkoasiain osasto