Ministerit Stubb ja Rinne vaihtoivat Kirkon arvoillassa näkemyksiä siitä, kuka yhteiskunnassa on kaikkein heikoimmassa asemassa. – Kuva: Aarne Ormio
Kirkko kutsui eduskuntapuolueiden puheenjohtajat pohtimaan päätösten takana olevia arvoja eduskuntavaalien alla Arvoiltaan Helsingin tuomiokirkon kryptaan. Kaikista puolueista oli mukana joko puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.
Kirkon arvoillassa nousivat esiin erityisesti kehitysyhteistyö ja pakolaiskysymykset sekä uskonnon rooliin liittyvät teemat. Arvoillan tallenne on katsottavissa verkossa.
Toteutuuko kehitysyhteistyön määrärahatavoite?
Kirkko esittää seuraavaan hallitusohjelmaan sitoutumista siihen, että vuoteen 2025 mennessä saavutetaan kehitysyhteistyömäärärahoissa 0,7 % taso bruttokansantulosta.
Puoluejohtajien kesken vallitsi suuri yksimielisyys siitä, että Suomen panostusta kehitysyhteistyöhön tulee lisätä. Esimerkiksi SDP:n Antti Rinne totesi häpeävänsä, että tavoitteen saavuttamisessa on epäonnistuttu. Vain Kokoomuksen Alexander Stubb ja Perussuomalaisten Jussi Niinistö eivät varauksetta kannattaneet tavoitteeseen sitoutumista.
Arvoillan selkeistä kannanotoista huolimatta luulen tämän olevan asia, jossa puheiden ja tekojen ristiriita on suuri. Voi olla, että tästä tavoitteesta ollaan valmiit luopumaan, kun keskustelu hallitusohjelmasta toden teolla alkaa vaativien taloudellisten realiteettien paineessa.
Huomioidaanko uskonnollinen vaino turvapaikkaprosessissa?
Myös uskonnosta turvapaikkaperusteena vallitsi puheenjohtajien kesken laaja yksimielisyys.
RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund totesi, että erityisesti Syyrian kriisi on nostanut esiin uskonnon merkityksen. Vihreiden Ville Niinistön mukaan uskonnonvapaus perusoikeutena on Suomen kehityspolitiikan ytimessä ja se huomioidaan turvapaikkaperusteissa.
On kuitenkin monia esimerkkejä siitä, ettei uskonnollista vainoa ole tunnistettu tai tunnustettu. Uskontoon perustuvat vainot ovat lisääntyneet viime vuosina, mutta Ulkoministeriön listaamiin Suomen ihmisoikeuspolitiikan painopisteisiin uskonto tai uskonnonvapauskysymykset eivät kuulu.
Tietenkin on hyvä argumentti ajatella, että uskonto tulee huomioiduksi ihmisoikeuksien kokonaisuuden osana. Mutta miksi joitakin muita yksittäisiä perusoikeuksia (kuten sukupuolivähemmistöjen tai vammaisten oikeudet) mainitaan Suomen ihmisoikeuspolitiikan painopisteissä, mutta ei uskonnollisten vähemmistöjen vainoa? Nähtäväksi jää, nouseeko uskonto Suomen turvapaikkaperusteissa esiin ja tuleeko se huomioiduksi käytännössä.
Miten uskonto saa näkyä?
Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäkeä lukuun ottamatta kaikki puheenjohtajat näkivät uskontojen kuuluvan julkiseen tilaan. Arhinmäki totesi, että uskonto on henkilökohtainen asia ja yhteiskunta pitäisi rakentaa niin, että julkisessa tilassa ei tuoda uskontoja voimakkaasti esiin.
Haglund oli Arhinmäen kanssa eri mieltä. Hän totesi, että uskonto saa näkyä, mutta jokaisella pitää olla aito mahdollisuus valita osallistuuko uskonnolliseen toimintaan vai ei. Ville Niinistö katsoi, että kaikille uskonnoille pitää antaa tilaa näkyä julkisessa tilassa, mutta poliittisten puolueiden ja valtion ei pidä käyttää uskontoja hyväkseen.
Konkreettinen esimerkki kirkon näkymisestä julkisessa tilassa on vankilasielunhoito, jonka resurssien varmistamisen kirkko on nostanut hallitusohjelmaesitykseensä. Vankilasielunhoidon resurssien turvaamiseen nykyisellä tasolla sitoutuivat Stubbia lukuun ottamatta kaikki puoluejohtajat.
Kirkko nostaa ihmisyyden teemoja esiin
Kirkon hallitusohjelmaesitykset nousevat seurakuntatyössä saadusta tiedosta ja kokemuksesta ihmisten arjesta. Kirkko haluaa nostaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ihmisten elämän tärkeitä teemoja.
Uskontojen rooliin liittyvät tavoitteet ovat osa kirkon vaikuttamistoimintaa. Sillä pyritään turvaamaan myönteisen uskonnonvapauden toteutuminen yhteiskunnassamme.
Seurakuntalaiset ja kirkon työntekijät voivat pitää kirkon tavoitteita esillä vaikkapa tavatessaan kansanedustajaehdokkaita omilla alueillaan. He voivat muistuttaa ehdokkaita tärkeistä teemoista ja haastaa heitä niillä.
Jukka Keskitalo
Kansliapäällikkö
kirkkohallitus