Mitä syksyn pilotissa valmistuu? Mitä tehdään sen jälkeen?

Seurakuntien verkkohankkeen syksyn pilottihanke on loppusuoralla. Syksyn viimeinen sprint käynnistyy ensi viikolla. Ominaisuudet valmistuvat joulukuussa. Tammikuussa viimeistellään syksyn aikana tehdyt ominaisuudet ehjäksi palveluksi ja tuotetaan sisältöä. Helmikuussa käytössä on kokeiluversiot Oulun seurakuntien ja Keravan seurakunnan uusista verkkopalveluista. Kehitystyö jatkuu kiivaana talvella ja keväällä.

Syksyn pilottivaiheen keskeisimmät tulokset ovat:

• Seurakunnan verkkopalvelun keskeisten ominaisuuksien toteutukset (tapahtumat, yhteystiedot, tilat, sivustorakenne ja navigointi, sisällöntuotannon välineet, ilme, perhejuhlien paikalliset ja yhteiset sisällöt),
• Tekemisen tapa eli miten teemme hanketta seurakuntien yhteistyönä ja ketterällä projektimenetelmällä sekä etäyhteyksin,
• Ratkaisut ja suunnitelmat moniin konseptuaalisiin ja teknisiin haasteisiin kuten, esim.
  • Millainen kohderyhmä on, ja millainen seurakunnan verkkopalvelukonsepti toimisi käyttäjien eli seurakuntalaisten näkökulmasta parhaiten?
  • Miten tapahtumat luokitellaan käyttäjän kannalta toimivalla tavalla?
  • Miten seurakuntien yhteinen ja paikallinen sisältö sijoittuvat palvelussa?
  • Miten vastataan yhteisen sisällön asettamiin haasteisiin hakukonenäkyvyyden suhteen?
  • Miten sisällön päivittämisestä tehdään helppoa ja yksinkertaista säilyttäen samalla mahdollisuuden laajempaan ja monimuotoisempaan palvelun ylläpitoon?
  • Mitä seurakuntien erilaisuus tarkoittaa verkkopalveluissa, millaisia sivustomalleja tarvitaan?
  • Integroidaanko tapahtumatiedot muista järjestelmistä vai keskitetäänkö tapahtumaviestinnän työkalut verkkopalveluun?
  • Miten hyödynnetään kirkon käyttäjähallintaa ja saadaanko sen kautta työntekijöiden yhteystiedot verkkopalveluun?
  • Miten kirkon kuvapankin työprosessit ja verkkopalvelun kuvien työprosessi kytketään yhteen?
  • Millainen on visuaalinen ilme, jossa on tilaa myös paikallisuudelle?

Syksyn pilottiseurakuntien verkkopalvelut käyttöön asteittain

Verkkopalvelut valmistuvat asteittain sisällöntuotantoa, koekäyttöä ja lopullista käyttöönottoa varten.

Marraskuun viimeisellä viikolla Keravan ja Oulun seurakuntien verkkopalvelujen ylläpitäjät voivat tallentaa ja muokata

• työntekijöiden yhteystietoja
• tilojen ja hautausmaiden esittelytietoja.

Joulu-tammikuussa ylläpitäjä voi

• ilmoittaa yksittäisestä tai säännöllisestä tapahtumasta verkkopalvelussa (testisisältö)
• viedä palveluun kuvia tai käyttää kirkon yhteisiä kuvia. (Käytössä on kuvan tallennus ja sivulle lisäämisen toiminnot. Järjestelmä muuttaa kuvat oikean kokoisiksi. Kuvia voi lisätä tapahtumaan, uutiseen, perhejuhlien sivuille, tilaesittelyihin ja yhteystietoihin.)
• lisätä palveluun kirkon yhteisiä videoita (Yhteinen Youtube-tili)
• tallentaa ja muokata perhejuhlien paikallisia sisältöjä ja valita näkyviin yhteisiä perhejuhlien sisältöjä
• lisätä, tallentaa ja muokata paikallisia sisältösivuja (seurakunnan esittely, historia, päätökset, virkatodistus ja sukututkimusasiat ym)

Joulu-tammikuussa viedään myös perhejuhlien yhteiset sisällöt järjestelmään.

Kokeiluversio käyttöön helmikuussa

Helmikuussa käyttäjä, kuten Pekka Hietamäki, voi

• selata sujuvasti verkkopalvelun valmiita osia eri kokoisilla päätelaitteilla ja kosketusnäytöillä. Palvelu skaalautuu automaattisesti erilaisille näytöille ja erillistä mobiiliversiota ei tarvita.
• etsiä tapahtumatietoja aiheen ja ajankohdan mukaan sekä selata poimintoja ja säännöllisen toiminnan esittelyjä (testisisältö).
• selata seurakunnan tilojen esittelysivuja (todellinen sisältö)
• hakea yhteystietoja aiheen, ammattiryhmän, aakkosten tai haun kautta (todellinen sisältö)
• lukea seurakunnan uutisia (testisisältö)
• tutustua perhejuhlien sisältöihin: ristiäiset, rippijuhlat, häät, hautajaiset, tupaantuliaiset ja syntymäpäivät.
  • Miten juhlat järjestetään omassa seurakunnassa (papit, tilat, toimintatavat jne)
  • Mistä perhejuhlissa kirkossa yleisemmin on kyse eli kirkon yhteiset sisällöt.
  • Pekka voi liikkua näissä sisällöissä yhden klikkauksen taktiikalla (ei sisältöhierarkiaa), ja hän kokee olevansa koko ajan samassa kirkon verkkopalvelussa.

Kokeiluversion julkaisu tarkoittaa sitä, että Keravan seurakunnan ja Oulun seurakuntien vanhat verkkopalvelut ovat vielä käytössä mutta myös uudet ovat julkisessa verkossa. Ajankohtaisviestintä keskittyy vielä vanhoille sivuille. Uudet sivut piilotetaan hakukoneilta ja ne eivät ole vielä lopullisissa osoitteissa.

Kokeiluversion idea on varmistaa palvelun tarkoituksenmukaisuus ja käyttökokemus eli terminologiat, elementtien toimivuus sekä oikea sijoittelu, palvelussa liikkumisen logiikka ja näitä tukevan visuaalisen ilmeen toimivuus oikeilla loppukäyttäjillä eli seurakuntalaisilla.

Kokeiluversion kokemusten myötä Oulussa ja Keravalla voidaan päättää ajankohta ja kriteerit, jolloin uudet palvelut korvaavat kokonaan vanhat. Kokeiluversion avulla tehdään myös auditointeja ja käyttäjätestauksia.

Monistettavat sivustomallit täsmentyvät talvella

Oulun seurakunnat ja Keravan seurakunta ovat pilottivaiheessa toimineet kahden erilaisen sivustomallin esimerkkiseurakuntina. Kaikki seurakunnat tuskin löytävät toimivaa sivustomallia näistä kahdesta mallista. Suunnittelussa on hahmoteltu ainakin neljä tarvittavaa sivustomallia. Eri sivustomalleille suunnitellaan myös muutamia vaihtoehtoisia visuaalisia ilmeitä.

Mallin valinnassa seurakunnan hallintomallilla on melko vähän merkitystä. Keskeisimmät kysymykset ovat miten käyttäjät seurakuntaa lähestyvät ja ketkä sisältöjä ylläpitävät.

Tunnistettuja sivustomalleja ovat:

Perusmalli (esim. Kerava, Nurmijärvi, Pöytyä)

• Käyttäjä lähestyy verkkopalvelua seurakunnan nimellä.
• Seurakunta ei kuulu yhtymään.

Urbaani (esim. Oulu, Lahti)

• Käyttäjä (Esim. Pekka Hietamäki) lähestyy verkkopalvelua kirkko Oulussa –ajatuksella, eikä välttämättä tiedä seurakuntaansa. Hän voi osallistua Oulussa minkä seurakunnan tapahtumaan tahansa.
• Kaupunki, jossa on monta seurakuntaa. Sisällöt ovat kirkko Oulussa –sivustolla (kaikki seurakunnat) ja seurakuntakohtainen osa on suppeampi.

Taajama (esim. Seinäjoki, Ylä-Savo, Savonlinna)

• Käyttäjä lähestyy verkkopalvelua oman seurakunnan nimellä. Yhtymän nimi saattaa olla hänelle jopa vieras. Hän ei lähde tapahtumiin yli 30km päähän vaikka oma seurakunta kuuluisikin yhtymään.
• Alue tai kaupunki, jossa on monta seurakuntaa tai kappeliseurakuntaa yleensä pitkien välimatkojen päässä. Usein taajamamallin seurakunnat ovat aiemmin olleet itsenäisiä seurakuntia.
• Seurakuntien omat verkkopalvelut ovat perusmallin mukaisia erillisiä palveluja eli sisältö keskittyy seurakunnan sivuille. Seurakunnille rakennetaan ohut kattosivusto, jonka kautta näkyy alueellinen tarjonta ja hallinnon asiat.

Neljäs sivustomalli on luultavasti perusmallia suppeampi ja tarkoitettu erityisen pienille seurakunnille. Toiminnot ja laajuus mitoitetaan käytettävissä oleviin resursseihin ja seurakunnan toiminnan laajuuteen. Esimerkiksi jos seurakunnassa on vain kaksi työntekijää, monipuoliset nostopalstat tai tapahtumalistaukset ovat turhia.

Näiden mallien arvioinnista puuttuvat vielä ruotsinkieliset seurakunnat ja kaksikielisten paikkakuntien ratkaisut.

Eri malleissa ominaisuudet ovat samat, mutta ne jäsennetään erilaiseen rakenteeseen. Uuden sivustomallin tekeminen ei siis tarkoita kaiken alusta asti tekemistä.

Yleisin seurakuntaliitos lienee siirtymä perusmallista taajamamalliksi. Liitos on helppo verkkopalvelun näkökulmasta, koska taajamamalli koostuu perusmallin palveluista.

Tutustu tiekarttaan eli hankkeen kehityskohteiden aikatauluun

Hankkeen tavoitteena on rakentaa monipuolinen yhteinen verkkopalveluympäristö, jonka avulla jokainen ihminen voi kohdata seurakunnan ja kirkon laadukkaasti. Tiekartta on jatkuvasti kehittyvä hahmotelma siitä, mitä kaikkea tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan ja missä järjestyksessä.

Keskeisiä kehitystehtäviä hankkeessa ensi vuoden alkupuolella on

• monistettavuuden rakentaminen ja käyttöönottojen suunnittelu (5 pilottia keväällä),
• yhteiset ja paikalliset sisällöt sekä esitystavat etenkin kirkon auttamistyön teemojen ja hengellisten sisältöjen osalta,
• tehtyjen ominaisuuksien jatkokehitys, helppokäyttöisyyden kehittäminen ja uusien ominaisuuksien ja sivustomallien kehitys.

Ketterään projektimalliin kuuluu, ettei yksityiskohtaista projektisuunnitelmaa laadita etukäteen, vaan kehityskohteet linjataan ylätasolla ja tehtävät täsmennetään jokaiseen sprinttiin tarkemmin. Kehityskohteista päivitetään tiekarttaa pari kertaa kuukaudessa. Linjapäätöksiä tehdään hankkeen johtoryhmässä puolivuosittain vuodenvaihteessa ja alkukesällä.

Tutustu tiekarttaan

Hankkeen kehityskohteet ja aikataulutus täsmentyvät jatkuvasti, joten varmista että oman seurakuntasi tarpeet ovat tiekartalla keskustelemalla aiheesta hankkeen Facebook-ryhmässä tai lähetä viestiä osoitteella verkkohanke(at)evl.fi