Seurakuntien verkkohankkeessa yksi haastavimmista suunnitteluosioista on tapahtumien, ryhmien, piirien, kerhojen, seurojen, leirien yms. luokittelu.
Olemmeko onnistumassa yhdessä Seurakuntien verkkohankkeen vaikeimmista asioista? Lue ja kommentoi!
Verkkohankkeen hankalimpia suunnitteluosioita on tapahtumien, ryhmien, piirien, kerhojen, seurojen, leirien yms. luokittelu niin, että loppukäyttäjä löytää helposti etsimänsä ja huomaa myös mahdollisesti jotain sellaista kiinnostavaa, mitä ei etsinyt.
Tapahtumien kategorisoinnin onnistuminen on erityisen tärkeää siksi, että verkkohankkeen ensimmäinen kohderyhmä on Maltilliset. He ovat kirkon edustamista asioista ensisijaisesti kiinnostuneita perhejuhlista sekä tapahtumista (ks. mm. Kotimaa-yhtiöiden Jäsen 360 -käsikirja).
Tapahtumien luokittelua ja esittämistapaa on mietitty eri seurakunnissa lukemattomia kertoja, mutta halusimme katsoa, löydämmekö käyttäjälähtöisellä otteella joitain uusia ratkaisuja.
Miksi tapahtumien kategorisointi on niin vaikeaa?
Tapahtumakategorisoinnin suunnittelu aloitettiin Keravan seurakunnan ja Oulun seurakuntayhtymän työpajoissa syyskuussa. Seurakuntien työntekijöiden kanssa mietimme paitsi tulevaa verkkosivustoa yleisemmin, myös tapahtumien luokittelun mahdollisuuksia ja rajoituksia. Seurakuntien työpajoissa tuloksena saatiin 11 tapahtumaluokkaa: Perhe ja lapset, Nuoret – Aikuiset [rippikoulun käyneet], Seniorit, Lähetys, Yhteisvastuu, Uskontokasvatus [uskonnon opetus], Monikulttuurisuus, Jumalanpalvelukset, Seurat ja muut hartaudet, Musiikki, Apua ja tukea [diakonia].
Seuraavaksi jaottelimme Oulun seurakuntayhtymän kaikkien seurakuntien kaikki tapahtumat viikolla 3.10.–10.10. ja analysoimme olemassa olevaa todellisuutta tarkemmin. Esimerkkiviikolla tapahtumia oli yhteensä 356, joista suuri enemmistö lapsille ja lapsiperheille suunnattua toimintaa (esim. 1.-6.-luokkalaisten harrastekerhot, päivä- ja perhekerhot; yhteensä 146 kpl); toiseksi eniten oli jumalanpalveluksia ja muita hengellisiä tilaisuuksia (50). Tapahtumista 16 (n. 5 %) oli luonteeltaan yksittäisiä ja vaikeammin luokiteltavia, kuten esim. Näkövammaisten raamattupiiri, Eräretki, Mieskerho ja Aikuisrippikoulu. Tavoitteena asioiden jaottelussa on se, että luokkia olisi enintään seitsemän. Ihmisen työmuistin kapasiteetti on tuo 7 yksittäistä asiaa yhtä aikaa mielessä.
Tietoisku työmuistista: Jokainen pystyy pitämään mielessä puhelinnumeron 050 3263 654, mutta hankalammin numerosarjan 203565174837457275. Numerosarja 11112222333344445555 on jo helpompi, koska säännönmukaisuutensa vuoksi se vie muistikapasiteetista vain pari muistipaikkaa. Asioiden luokittelussa on siis hyvä, että ensimmäisten luokkien otsikot voi muistaa vielä, kun lukee viimeistä. Tällöin oikean luokan valinta helpottuu.
Tapahtumia voidaan hakea myös hakutoiminnolla, kuten on tällä hetkellä tehty monissa seurakuntayhtymissä, ja kuten vielä aikaisemmin suunniteltiin tehtävän tässäkin hankkeessa (Solita Oy:n tekemä seurakuntien yhteinen konseptisuunnitelma). Tällöin loppukäyttäjä syöttää hakukenttiin tai valitsee hakukenttien valikoista esim. seurakunnan, tapahtuman tyypin, tapahtumapaikan, tapahtumaan liittyvän henkilön, määrittää ajankohdan tai valitsee ajankohdan kalenterista sekä mahdollisesti täyttää avoimen sanahaun. Tällä menetelmällä yksittäisen tapahtuman löytäminen vaatii käyttäjältä lukemattomia klikkauksia, jolloin moni turhautuu ja jättää etsimisen kesken. Lisäksi tämä tapahtumien esittämistapa ei tuo esille niitä tapahtumia, joita ei juuri silloin olla hakemassa. Tässä hankkeessa etsimme myös tapoja markkinoida tapahtumia heillekin, jotka eivät seurakunnan tarjontaa täysin tunne.
Käyttäjälähtöisellä suunnittelulla eteenpäin
Yhdeksi isoista kysymyksistä näyttää tässä vaiheessa muodostuvan se, jaotellaanko tapahtumat ”mitä?” vai ”kenelle?” -lähtöisesti. Esimerkiksi ”Kokkikerho 1.-3.-luokkalaisille” on sekä toimintamuoto lapsille että toistuvasti kokoontuva kerho – pitäisikö luokittelun olla ”Lapsille” vai ”Kerhot” vai molempia vai näiden yhdistelmiä? Toinen vaikeus on kehittää malli, joka saa loppukäyttäjän ymmärtämään, että Tapahtumat-tyyppisen otsikon alta löytyvät sekä yksittäiset tapahtumat että säännöllinen toiminta. Tällaiset haasteet ratkaistaan käyttäjälähtöisessä suunnittelussa (tai palvelumuotoilussa) käyttäjiä haastattelemalla ja havainnoimalla (observointi). Yksi käytetyimmistä havainnointimenetelmistä on käytettävyystestaus.
Tietoisku käytettävyystestauksesta: Kyseessä on laadullinen (kvalitatiivinen) menetelmä, jonka avulla selvitetään, miten hyvin käyttöliittymä (sisältäen käytetyn kielen) istuu ihmisen luontaiseen ajattelu- ja toimintatapaan. Käytettävyystestauksessa koehenkilö opastetaan ajattelemaan ääneen samalla kun hän yrittää suoriutua annetuista tehtävistä (esim.: ”Etsi Oulun seurakunnista viroa puhuva pappi.”). Tuloksena saadaan käyttökelpoista materiaalia suunnittelun viilaamiseen (”No mä etsin niitä pappeja nyt ensin tuon napin alta, mutta ai jaa, ei siellä näköjään olekaan niitä, no miksi ei ole, tuossahan lukee Toiminta, eikö se tarkoita kirkon toimintaa ja hallintoa ja organisaatiota ja silleen.”). Kyseessä ei siis ole tilastollinen (kvantitatiivinen) menetelmä – käytettävyystesteissä jo viisi koehenkilöä varmistaa suunnittelutyön oikean suunnan, koska ihmisten informaation käsittely ja kognitiiviset prosessit (muisti, kieli, ongelmanratkaisu, päätöksenteko, havaintotoiminnot) toimivat varsin yhteneväisesti (kts. mm. englanniksi: http://www.nngroup.com/articles/how-many-test-users/ ).
Verkkohankkeen suunnittelussa käytettävyystestataan jatkuvasti, viikoittain – aina kun meidän on saatava selville suunnittelun oikea etenemissuunta tai todennettava jonkin ratkaisun tai uusimman version toimivuus. Tapahtumien kohdalla aloitimme testauksen antamalla koehenkilöille 30 pientä post it -tapahtumalappua luokiteltavaksi oman mielensä mukaan. Ryhmittelyn jälkeen heitä pyydettiin otsikoimaan lappuryhmät (koko ajan ääneen ajatellen). Tämän jälkeen laput pyydettiin sijoittelemaan uudelleen valmiiseen tapahtumien luokittelun pohjaan.
Havaitsimme heti alussa, että lapsille ja lapsiperheille suunnattu toiminta ja tapahtumat olivat itsestään selvä ryhmittelytehtävä. Sen sijaan luokittelu Varhaisnuorille – Nuorille – Aikuisille – Senioreille ei toiminut alkuunkaan: koehenkilöt alkoivat miettiä ja selittää, että kun tämä rajanveto on mahdotonta, kun ”Juoksuryhmä”, ”Yhteislauluilta”, ”Puutyökerho”, ”Vapaaehtoisten kurssi” jne. sopivat kaikille ikäluokille lapsuudesta ylöspäin.
Terminologiasta on mainittava, että aivan kuten loppukäyttäjien ryhmähaastatteluissakin, testattavat sekä kirjoittivat omiin luokitteluihinsa että myös puhuivat koko ajan tässä kohtaa vain ’harrastuksista’ ja ’kerhoista’. Näin päädyimme vähemmän eleganttiin ratkaisuun, jossa ’Lapsille ja lapsiperheille’ on yksi tapahtumakategoria ja ’Harrastukset, kerhot ja ryhmät’ toinen kategoria eli ensin KENELLE ja sitten lapsivaiheen jälkeen MITÄ. Tämän ratkaisun toimivuus on varmistettu: koehenkilöt sijoittavat lähes kaikki tapahtumalaput tällaiseen jaotteluun miettimättä.
Tapahtumien luokittelutyön tulos
Seurakunnan verkkosivuston ylätunnisteessa (engl. header) on välilehti-valikko (ns. täbit), jossa yksi valinta on ”Tapahtumat, kerhot ja ryhmät” (ilmaisu voi vielä vähän muuttua, mutta perusidea pysyy samana). Kun tätä otsikkoa klikataan, päästään ’Tapahtumat, kerhot ja ryhmät’ -välilehdelle, jossa aukeaa tapahtumien luokittelu:
Lapsille ja lapsiperheille
Harrastukset, kerhot ja ryhmät
Apua ja tukea tarvitseville
Jumalanpalvelukset ja muut hengelliset tilaisuudet
Musiikkitilaisuudet
Löydä sopiva ryhmä (aakkosjärjestys)
Tapahtumia voi kunkin kategorian sisällä lajitella ja suodattaa määreillä ’tänään’, ’tällä viikolla’, ’tässä kuussa’ sekä ’seurakunnittain’. Myös päivämerkinnän vieressä olevaa kalenteria voi hyödyntää hakemisessa. Välilehden ”Löydä sopiva ryhmä (aakkosjärjestys)” alta löytyvät ryhmien, kerhojen, toistuvien tapahtumien yms. esittelyt eli kaiken toiminnan kuvaukset. Myös yksittäiseen tapahtumaan voidaan sisällyttää linkki kuvaussivulle oikeaan kohtaan. Huomaa, että otsikkoa ”Löydä sopiva ryhmä (aakkosjärjestys)” ei ole vielä testattu loppukäyttäjillä, eli kysytty, mitä loppukäyttäjän mielestä tuollaisen otsikon alta voisi löytyä. Kyseinen otsikko voi vielä muuttua paljonkin. Ja yksi keskeinen asia eli rippikoulu löytyy koko verkkosivuston etusivulta ns. nostona.
On myös tosiasia, että minkäänlainen suppea luokittelu ei tarjoa kaikille tapahtumille täysin luontevaa kategoriaa. Kuitenkin tällä viiden eri tapahtumakategorian ratkaisulla ’kodittomia’ tapahtumia vaikuttaisi olevan vain alle 5 % tapahtumista, mikä on tilanne nykyäänkin. Moni tapahtuma joudutaan sijoittamaan jatkossakin useamman kuin yhden luokan alle. Niille ’ylijääneille’ tai ’vaikeille’ tapahtumille, jotka eivät istu loogisesti luokitteluun, on tarjolla myös vasemman palstan alue ns. nostoille, joissa voidaan ilmoitella näistä erityistapauksista.
Katso myös Tapahtumiin liittyvä kirjoitus integroinneista.
Tutustu protoon ja kommentoi!
Tapahtumasivu on nyt mallinnettu protoksi. Proto on luonnos, joka ei ole esitys valmiista verkkosivusta.
Tutustu proton kommenttiohjeisiin ja löydä linkki Protoon Sakastista: